Ero sivun ”Sibelius-museo” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Muokattu tietopalkkia rakennuksesta ja muutettu kuvien asettelua |
||
Rivi 1:
{{Rakennus||Avutumisvuosi=1926|kuva=[[File:Sibeliusmuseum.jpg|thumb|Sibeliusmuseum]]|omistaja=[[Stiftelsen för Åbo Akademi]]|osoite=Piispankatu 17|rakennustyyppi=[[museo]]|sijainti=[[Turku]]
'''Sibelius-museo''' ({{k-sv|Sibeliusmuseum}}, {{k-en|The Sibelius Museum}}<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sibeliusmuseum.fi/en/|nimeke=Home - Sibeliusmuseum|julkaisu=Sibeliusmuseum|viitattu=2018-07-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>) on [[Turku|Turussa]] [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkon]] tuntumassa sijaitseva musiikkimuseo.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Sibeliusmuseum / Sibelius-museo |Osoite= http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/sibeliusmuseum-sibelius-museo |Ajankohta= |Julkaisija= Kansanmusiikki.fi |Viitattu= 21.9.2012}}</ref> Museon kokoelmiin kuuluu laaja kokoelma historiallisia soittimia eri puolilta maailmaa. Museossa on myös mittava musiikkiarkisto, jonka kokoelmissa on paitsi [[Jean Sibelius|Jean Sibeliukseen]] myös runsaasti muihin säveltäjiin, muusikoihin ym. liittyvää arkistomateriaalia (käsikirjoituksia, painettuja nuotteja, äänitteitä, valokuvia, konserttiohjelmia jne.). Museo toimii Piispankadun varrella sijaitsevassa [[Woldemar Baeckman (arkkitehti)|Woldemar Baeckmanin]] vuonna [[1968]] suunnittelemassa modernistisessa, raakabetonisessa rakennuksessa. Museota rahoittaa [[Stiftelsen för Åbo Akademi]].
Rivi 7:
Sibelius-museossa järjestetään myös konsertteja, joista merkittävin on museon oma konserttisarja, vuodesta 1968 soinut keskiviikkosarja. Näiden lisäksi muutkin toimijat järjestävät konsertteja Sibelius-museon tiloissa. Konserttien ohjelma vaihtelee esiintyvästä artistista riippuen, mutta pääsääntöisesti Sibelius-museon oma konserttiohjelma painottuu [[Jazz|jazziin]], [[Kansanmusiikki|kansanmusiikkiin]] ja [[Kamarimusiikki|kamarimusiikkiin]].<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/konsertit/|nimeke=Konsertit - Sibeliusmuseum|julkaisu=Sibeliusmuseum|viitattu=2018-07-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>
Sibelius-museon arkiston kokoelmat juontavat juurensa [[Åbo Akademi|Åbo Akademin]] musiikkitieteen laitoksen professori [[Otto Andersson|Otto Anderssonin]] kokoelmiin.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/arkisto/|nimeke=Arkisto - Sibeliusmuseum|julkaisu=Sibeliusmuseum|viitattu=2018-07-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref> Arkisto pitää sisällään aineistoa liittyen musiikkielämään sekä myös erillisarkistoja, kuten Sibelius-arkiston, Otto Anderssonin arkistokokoelman sekä [[Turun Soitannollinen Seura|Turun Soitannollisen Seuran]] arkiston.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sibeliusmuseum.fi/fi/arkisto/kokoelmat/|nimeke=Kokoelmat - Sibeliusmuseum|julkaisu=Sibeliusmuseum|viitattu=2018-07-11|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>[[Tiedosto:Sibbe_yksityiskohta.jpg|alt=|pienoiskuva|340x340px|Yksityiskohta Sibelius-museon julkisivusta]]
Näyttelyiden ja arkiston lisäksi museorakennuksen tiloissa on myös opetustiloja, kuten auditoriot [[Brahe]] ja Flora, jotka ovat nimetty Åbo Akademin ylioppilaskuorojen [[Brahe Djäknar|Brahe Djäknarin]] ja [[Florakören|Florakörenin]] mukaan.<ref>Bergren & Landen 2017, s. 256</ref>
== Historia ==
=== Aika ennen museota: Pehr Kalm ja kasvitieteellinen puutarha ===
[[Tiedosto:Flyygeli_Sibelius-salissa.jpg|alt=|vasen|pienoiskuva|280x280px|Flyygeli Sibelius-salissa]]Sibelius-museon paikalla sijaitsi aiemmin [[Turun akatemia|Kuninkaallisen Turun Akatemian]] kasvitieteellinen puutarha, jonka [[Carl von Linné|Carl von Linnén]] oppilas [[Pehr Kalm]] perusti vuonna [[1757]].<ref>Berggren & Landen, 2017 s. 254</ref>Puutarhaan hän istutti kasveja muun muassa matkoiltaan [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikkaan]] ja [[Venäjä|Venäjälle]]. [[Turun palo|Turun palon]] jälkeen puutarhasta jäi jäljelle vain Kalmin istuttama [[tammi]], joka sijaitsee [[Aurajoki|Aurajoen]] ja nykyisen museorakennuksen välissä.<ref>Berggren & Landen, 2017 s. 254–255</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Laaksonen, Juri Nummelin|Nimeke=Turun seudun arkkitehtuuriopas|Vuosi=2013|Sivu=48|Julkaisija=Kustantaja Laaksonen}}</ref>Palon jälkeen kirjapainaja [[Christian Ludvig Hjelt|Hjelt]] huusi itselleen puutarhan tontin vuonna 1831, ja rakensi sen paikalle kaksi yksikerroksista puutaloa.<ref name=":0">Berggren & Landen, 2017 s. 255</ref>
=== Åbo Akademi ===
| |||