Ero sivun ”Ewald von Kleist” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Suomenkielinen sotilasarvo henkilötietolaatikkoon (kenraalisotamarsalkka). |
→Toinen maailmansota: Täsmennyksiä Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 42:
=== Toinen maailmansota ===
Kleist oli [[salamasota]]taktiikan asiantuntija ja osallistui vuonna 1939 [[Puolan offensiivi]]in.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/biography/Paul-Ludwig-Ewald-von-Kleist| Nimeke = Paul Ludwig von Kleist| Julkaisu = Encyclopædia Britannica| Ajankohta = 2017| Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica, Inc| Viitattu = 17.7.2017| Kieli = {{en}}}}</ref> Hän komensi [[Saksan 1. panssariarmeija|moottoroitua XXII armeijakuntaa]]. Kleistin alaisuudessa panssariryhmään kuului vuonna 1940 kaikki Saksan panssaroidut divisioonat, kun Saksa hyökkäsi länteen. Samana vuonna hänet ylennettiin [[
Kleist johti 1941 panssaroitua joukkoa, joka otti haltuunsa [[Belgrad]]in. [[Operaatio Barbarossa]]n alkuvaiheessa hän johti saksalaisten hyökkäystä [[Kiova]]an ja edelleen läpi [[Ukraina]]n. Kleistin joukot valtasivat marraskuussa 1941 [[Rostov-na-Donu]]n, mutta viikkoa myöhemmin [[Semjon Timošenko]] onnistui saamaan takaisin kaupungin hallinnan vastahyökkäyksensä ansiosta.<ref name="britannica"/>
Rivi 48:
Kleist sai 1942 johtavakseen vastaperustetun 1. panssariarmeijan.<ref name="lemo"/> Kleist vei joukkonsa [[Kaukasus|Kaukasuksen]] esivuoriston halki, mutta joutui perääntymään selvittyään täpärästi motituksesta.<ref name="britannica"/>
Kleist ylennettiin sotamarsalkaksi vuonna 1943.<ref name="lemo"/> Hänet vapautettiin tehtävistään maaliskuussa 1944<ref name="lemo"/> määrättyään [[Adolf Hitler]]in käskyjen vastaisesti [[Saksan 8. armeija|8. armeijan]] perääntymään tilanteessa,
[[Yhdysvallat|Yhdysvaltalaiset]] joukot vangitsivat Kleistin vuonna 1945 ja lähettivät hänet [[Jugoslavia]]an. Siellä hänet tuomittiin seuraavana vuonna [[sotarikos|sotarikoksista]] 15 vuoden vankeusrangaistukseen. Vuonna 1948 hänet luovutettiin [[Neuvostoliitto]]on, jossa hänet tuomittiin elinkautiseen. Hän kuoli Vladimirovkan vankilassa vuonna 1954.<ref name="lemo"/>
| |||