Ero sivun ”Tukholma” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Korjailin kirjoitusasua. |
||
Rivi 55:
Vuoden 2015 lopussa Tukholmassa oli 923 516 asukasta,<ref name="kuntien_väkiluvut_2016"/> joten se on selkeästi [[Pohjoismaat|Pohjoismaiden]] suurin kaupunki ja kunta. Koko Tukholman läänin käsittävässä [[Suur-Tukholma]]ssa asukkaita oli 2 198 044.<ref>{{Verkkoviite |Osoite = http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Befolkning/Befolkningens-sammansattning/Befolkningsstatistik/25788/25795/Helarsstatistik---Kommun-lan-och-riket/159277/|Nimeke = Folkmängd i riket, län och kommuner 31 december 2014 och befolkningsförändringar 2013|Julkaisija = Statistiska centralbyrån|Viitattu = 11.4.2015|Kieli = {{sv}}}}</ref> Kaupungin väestötiheys oli 4 796,2 asukasta maaneliökilometriä kohti.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistikdatabasen/Variabelvaljare/?px_tableid=ssd_extern%3aBefArealTathetKon&rxid=80b3faf8-e121-4e3f-95b9-335734dffd60 | Nimeke = Befolkningstäthet (invånare per kvadratkilometer), folkmängd och landareal efter region och kön. År 1991 - 2013 | Julkaisija = Statistiska Centralbyrå | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli ={{sv}}}}</ref> Tukholman kokonaispinta-ala on vuoden 2016 alun tietojen mukaan 214,59 km², josta maata on 187,16 km² ja vesialueita 27,44 km². Vesialueista [[Mälaren]]iin kuuluu 15,71 km², muita sisävesialueita on 4,46 km² ja merialueita 7,27 km².<ref name="kuntien_pinta-alat_2016"/> Vuonna 2007 kunnassa oli 2,58 km² peltoa,<ref name="peltoala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_SelectVariables____340487.aspx?rxid=7b1f3ce5-5a3b-4728-8462-0ad6e1602d43&px_tableid=ssd_extern%3aAkerArealGrodaK | Nimeke =Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 | Ajankohta =25.11.2011 | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref> ja ajankohdan maapinta-ala oli 188 km².<ref name="maa-ala2007">{{Verkkoviite | Osoite =http://www.scb.se/Pages/SSD/SSD_TablePresentation____340486.aspx?layout=tableViewLayout1&rxid=0cd4c2a6-50e0-466f-a164-a296a845f59b| Nimeke =Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 |Ajankohta =9.3.2012 | Julkaisija =Statistiska centralbyrån | Viitattu =13.1.2013 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Tukholmasta tuli kaupunki 1200-luvulla, ja 1300-luvulta lähtien se on ollut Ruotsin poliittinen ja taloudellinen keskus. Tukholma on esimerkiksi [[Ruotsin valtiopäivät|Ruotsin valtiopäivien]] kokoontumispaikka, ja [[Tukholman kuninkaanlinna]] on maan hallitsijan kuningas [[Kaarle XVI Kustaa]]n virallinen residenssi, jossa kuningaspari edustaa ja työskentelee,<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/dekungligaslotten/kungligaslottet.4.7c4768101a4e8883780002658.html | Nimeke = Kungliga slottet| Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> mutta varsinainen asunto on [[Drottningholmin linna]]ssa Tukholman ulkopuolella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/kungligaslotten/drottningholmsslott.4.19ae4931022afdcff3800012985.html | Nimeke =Drottningholms slott | Julkaisija =Sveriges kungahus | Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>
Tukholman naapurikuntia ovat [[Nackan kunta|Nacka]], [[Tyresön kunta|Tyresö]], [[Huddingen kunta|Huddinge]], [[Ekerön kunta|Ekerö]], [[Järfällan kunta|Järfälla]], [[Sollentunan kunta|Sollentuna]], [[Sundbyberg]], [[Solna]], [[Danderydin kunta|Danderyd]] ja [[Lidingön kunta|Lidingö]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://insynsverige.se/documentHandler.ashx?did=85877 | Nimeke = Remiss av förslag till trafikstrategi för Stockholms stad, Framkomlighetsstrategí | Julkaisija = Isynsverige.se | Viitattu = 20.3.2014 | Kieli = {{sv}}}}</ref>
Rivi 65:
[[Kuva:Riddarholmskyrkan juni 2005.jpg|thumb|upright|left|[[Riddarholmskyrkan]] on Tukholman vanhin rakennus. Se perustettiin vuonna 1270 fransiskaaniluostariksi. Kirkko on toiminut Ruotsin kuninkaallisten hautauskirkkona, ja sinne on haudattu kuningatar Kristiinaa lukuun ottamatta kaikki hallitsijat [[Kustaa II Aadolf]]ista ja [[Kustaa V]]:een.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.kungahuset.se/kungligaslotten/riddarholmskyrkan.4.19ae4931022afdcff380008341.html | Nimeke =Riddarholmskyrkan Julkaisija = Sveriges kungahus| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref>|300x300px]]
[[Eerikinkronikka|Eerikinkronikan]] mukaan Tukholman perusti [[Birger-jaarli]], joka halusi lopettaa [[Karjalaiset|karjalaisten]] sotaretkillään aiheuttaman vahingon [[Mälaren]]in alueelle ja [[Sigtunan tuho|Sigtunan tuhon]] kaltaiset tapahtumat<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Suomentaneet Harry Lönnroth ja Martti Linna|Nimeke=Eerikinkronikka|Vuosi=2013|Sivu=71|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref>. Ensimmäiset rakennukset Tukholmassa olivatkin linnoituksia, joiden tarkoituksena oli rajoittaa liikennettä näiden vesistöjen välillä. Tukholma mainitaan historiallisissa dokumenteissa vuonna [[1252]], ja samoihin aikoihin se sai myös kaupunkioikeudet. Kuningas [[Valdemar Birgerinpoika]] solmi [[Hansaliitto|Hansan]] kanssa kauppasopimuksen Tukholmassa. Arkeologiset kaivaukset osoittavat, että Tukholmassa oli asutusta jo 1000-luvulla. 1100-luvulla nykyisen kuninkaallisen linnan mäelle rakennettiin linnoitus. 1270-luvulla [[fransiskaanit]] perustivat luostarin nykyiselle Riddarholmenille.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä=Stockholmtown - Stockholms officiella besöksguide|Nimeke=1200-talet|Ajankohta=2006|Osoite=http://www.stockholmtown.com/templates/page____3813.aspx |Julkaisija=|Luettu=14.8.2006}}</ref>
1300-luvulla Tukholmasta oli tullut alueen tärkein kaupunki. Sen suojaksi rakennettiin 1200-luvulla muurit.<ref name="bfg.nu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bgf.nu/historia/5/sth1.html| Nimeke = Stockholm Hansetiden| Viitattu = 17.6.2012 | Kieli ={{sv}} }}</ref> Tukholman kautta vietiin etupäässä rautaa [[Bergslagen]]ista [[Saksa]]an. Aluksi Tukholma sijaitsi vain Stadsholmenin saarella, joka kahden muun pienemmän saaren kanssa tunnetaan nykyään nimellä "Vanhakaupunki", ruots. ''Gamla stan''.<ref name="nf">{{Verkkoviite | Osoite = http://webcache.googleusercontent.com/search?q=cache:Ix7h_-Yqp6IJ:runeberg.org/nfao/0300.html+Stadsholmen+%2Bsite:runeberg.org&hl=sv&ct=clnk&cd=5 | Nimeke =Nordisk familjebok | Selite =art. Stockholm | Julkaisija = Runeberg.org| Viitattu = 27.6.2012 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Stadsholmenin pinta-ala oli alun perin 24 hehtaaria.<ref name="nf"/>
Rivi 143:
Tukholma on asukasluvultaan Ruotsin selvästi suurin kunta. Asukasluku on 911 989 (2014), joka vastaa 41,5 % koko Tukholman läänin asukasluvusta ja 9,4 % koko Ruotsin asukasluvusta.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke = Folkmängd i riket, län och kommuner efter kön och ålder 31 december 2014|Viitattu = 11.4.2015|Osoite = http://www.scb.se/sv_/Hitta-statistik/Statistik-efter-amne/Befolkning/Befolkningens-sammansattning/Befolkningsstatistik/25788/25795/Helarsstatistik---Kommun-lan-och-riket/159277/|Julkaisija = Statistiska centralbyrån|Kieli = {{sv}}}}</ref>
Tukholman asukkaista 51 %:lla on jonkinlainen lukion jälkeinen koulutus.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Befolkningens (25–64 år) högsta utbildningsnivå 2004–2006. Stockholm|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/tabellverktyg/tv.aspx?t=a83|Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref> Keskiverto tukholmalainen ansaitsee vuodessa 301 700 kruunua (miehet 343 900 kr, naiset 259 600 kr)<ref>Koskee yli 16-vuotiaita. {{Verkkoviite|Nimeke=Medelinkomster för förvärvsarbetande1 (16- år) efter näringsgren och kön 2005. Stockholm |Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b186.htm|Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret}}</ref> Työttömiä Tukholmassa oli vuonna 2006 5,1 % työkykyisestä väestöstä. Koko maan vastaava luku on 5,4 %.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=SCBs arbetskraftsundersökningar. Befolkning i åldrarna 16-64 år efter sysselsättningsstatus 2006. Storstadsjämförelser|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b236.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret| Kieli={{sv}}}}</ref>
Asukkaista miehiä on noin 48 % ja naisia noin 52 %. 68 672 (2005) Tukholman asukkaista on jonkin muun maan kuin Ruotsin kansalainen. Suomen kansalaisia asuu Tukholmassa 12 039 (2005), ja he ovat suurin ulkomaalaisryhmä Tukholmassa.<ref>{{Verkkoviite|Nimeke=Utländska medborgare efter ålder, kön och medborgarskap den 31 dec 1990–2005. Stockholm|Viitattu=18.9.2007 |Osoite=http://www.usk.stockholm.se/arsbok/b061.htm |Julkaisija=Utrednings- och statistikkontoret| Kieli={{sv}}}}</ref>
Ensimmäisen ja toisen sukupolven maahanmuuttajia Tukholmassa asuu 227 369, eli noin 28
=== Suomalaiset Tukholmassa ===
Rivi 154:
[[suomalaiset|Suomalaisia]] on asunut Tukholmassa [[keskiaika|keskiajalta]] lähtien. [[Uskonpuhdistus|Uskonpuhdistuksen]] yhteydessä suomalaiset saivat dominikaaniluostarin kirkon itselleen. Vuonna [[1533]] pidettiin Tukholman ensimmäinen suomenkielinen jumalanpalvelus.<ref name="SK722894"/> Ensimmäiset suomenkieliset kirjat, [[Mikael Agricola]]n ''[[Abckiria]]'', ''[[Rucouskiria]]'' ja ''[[Se Wsi Testamenti]]'' painettiin Tukholmassa.<ref name="SK722896"/>
Vuonna 2008 Tukholmassa asui 67 220 [[ruotsinsuomalaiset|ruotsinsuomalaista]], mikä on Ruotsin kuntien suurin määrä.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke=Ruotsin suurimmat suomalaiskunnat |Viitattu=17.3.2013|Osoite=http://sverigesradio.se/diverse/appdata/isidor/images/news_images/185/958363_600_934.jpg |Julkaisija =Sisuradio}}</ref> Ruotsinsuomalaisiksi lasketaan Ruotsissa asuvat, mutta Suomessa syntyneet suomalaiset sekä ne Ruotsissa asuvat, joiden vanhemmista vähintään toinen on syntynyt Suomessa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://sverigesradio.se/sida/gruppsida.aspx?programid=185&grupp=10564 | Nimeke = Ruotsinsuomalaiset tilastoina | Julkaisu = Sisu-uutiset| Ajankohta =2009| Julkaisija =Sisuradio | Viitattu = 17.3.2013 }}</ref> Suomen kansalaisia Tukholmassa asuu 12 039 (2005). Suomessa syntyneitä henkilöitä, jotka ovat vaihtaneet Ruotsin kansalaisuuteen, on 10 351.
Tukholmassa on muutama suomenkielinen esikoulu sekä ruotsinsuomalainen peruskoulu Kungsholmenin Fridhemsplanilla.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://modersmal.skolverket.se/finska/index.php/linkit/20 | Nimeke = Ruotsinsuomalaisia päiväkoteja ja kouluja| Julkaisija =skolvärket.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref> Tukholmassa toimii myös [[Tukholman suomalainen seurakunta]],<ref name="SK722896">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722896 | Nimeke = Tukholman suomalainen seurakunta Julkaisija =Svenska kyrkan | Viitattu = 27.6.2012}}</ref> ja [[Suomalainen kirkko (Tukholma)|Suomalainen kirkko]] (ruots. ''Finska kyrkan'') sijaitsee kaupungin vanhassakaupungissa.<ref name="SK722894">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.svenskakyrkan.se/default.aspx?id=722894 | Nimeke = Suomalainen kirkko | Julkaisija =svenskakyrkan.se | Viitattu = 17.6.2012 }}</ref>
=== Väestönkehitys ===
Rivi 242:
Tukholma on rakennettu 14 saarelle, joita yhdistää 57 siltaa.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitstockholm.com/sv/Gora/Tips/Stockholm-top-10/ | Nimeke =Stockholm Topp 10 | Julkaisu =Visitstockholm.com | Viitattu = 22.2.2013 | Kieli = {{sv}}}}</ref> Merkittävin saarista on [[Stadsholmen]]in saari, jolla [[Tukholman vanhakaupunki]] suurimmaksi osaksi sijaitsee. Vanhakaupunki leviää myös läheisille [[Riddarholmen]]ille, [[Strömsborg]]ille ja [[Helgeandsholmen]]ille, jossa sijaitsee muun muassa [[Ruotsin valtiopäivätalo]].
Stadsholmenin eteläpuolella levittäytyy [[Södermalm]]in eli Åsön saari. Stadsholmenilta pääsee Södermalmille [[Slussen]] yli. Södermalmilta on siltayhteys pienemmille [[Reimersholme]]lle ja [[Långholmen (Tukholma)|Långholmen]]ille, jotka sijaitsevat Mälarenissa. Mälarenissa sijaitsevat myös [[Stora Essingen|Stora]] ja [[Lilla Essingen]] saaret, joiden yli johtaa [[Essingeleden]]in moottoritie kaupungin eteläpuolelta [[Kungsholmen]]ille.
Stadsholmenin itäpuolella [[Saltsjön|Saltsjössa]] sijaitsee [[Djurgården]]in eli Valdemarsön saari, jossa sijaitsevat muun muassa [[Skansen]]in ulkoilmapuisto ja [[Vasa-museo]]. Djurgårdenin eteläpuolella sijaitsee pienempi [[Beckholmen]].
Rivi 267:
|}
=== Luonnonsuojelualueet ===
Tukholman kunnan alueella sijaitsee seitsemän eri luonnonsuojelualuetta, jotka kattavat 6,9 % kaupungin kokonaispinta-alasta ja 12,7 % kaupungin viheralueista. Suurimpia näistä alueista ovat Flatenin luonnonsuojelualue kunnan kaakkoisosassa (pinta-ala 760 ha) ja Hanstan luonnonsuojelualue (280 ha), jotka ovat osa suurempaa [[Järvafältet|Järvafältin]] suojelualuetta. Osa alueista kuuluu [[Natura 2000]] -ohjelmaan.<ref>[http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=121442 Stadens reservat] ([http://web.archive.org/web/20071212003843/http://www.stockholm.se/Extern/Templates/PageWide.aspx?id=121442 Archive.org] 2007, viitattu 27.6.2012) {{sv}}</ref>
===Kunta- ja alueliitokset===
Vuoden 1862 kuntauudistuksen myötä Tukholma sai ensimmäisen
Koska Tukholma oli kasvava kaupunki, jonka esikaupunkiasutus oli kasvanut [[tulli]]en ulkopuolella, selvitettiin kokonaisia tai osittaisia kuntaliitoksia niin [[Bromma]]n, [[Brännkyrka]]n, [[Solna]]n, [[Nacka]]n ja muiden kuntien kanssa. Brännkyrkan maalaiskunta kaupungin eteläpuolella liitettiin Tukholmaan 1.1.1913, jolloin kunnassa sijainneet [[Liljeholmen]]in ja [[Örby]]n taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin. Kolme vuotta myöhemmin Bromman maalaiskunta keskikaupungista länteen liitettiin Tukholmaan ja samalla [[Mariehäll]]in taajaväkinen yhdyskunta lakkautettiin. Muiden maalaiskuntien osalta oli ongelmia, eikä Tukholma tehty aloitetta liitoksiin. Vasta toisen maailmansodan jälkeen Tukholman aluetta kasvatettiin liittämällä siihen kaupungista koilliseen sijainnut [[Spånga]]n maalaiskunta ja [[Hässelby Villastad|Hässelby villastad]]in kauppala. Spångassa sijainneet Bromstenin, Flystan ja Solhemin taajaväkiset yhdyskunnat lakkautettiin samalla. Viimeisin alueliitos johti niin suureen kritiikkiin, että kaupungin johto lupasi olla tekemättä enää uusia liitoksia.
| |||