Ero sivun ”Otto Andersson” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p stilisointia |
lis. Kirjallisuutta |
||
Rivi 1:
[[File:Otto Andersson.jpg|thumb|right
'''Otto Emanuel Andersson''' ([[27. huhtikuuta]] [[1879]] [[Vårdö]] – [[27. joulukuuta]] [[1969]] [[Turku]]) oli suomalainen [[etnomusikologia|etnomusikologi]] ja [[kansatiede|kansatieteilijä]], [[Åbo Akademi]]n professori (1926–1946).<ref>''Otavan Iso Musiikkitietosanakirja'' 1, s. 120. Otava, Helsinki 1978. ISBN 951-1-02381-0</ref>
Rivi 6:
Andersson teki useita keruumatkoja [[Svenska litteratursällskapet]]in apurahalla ja tallensi kansansävelmiä ruotsinkielisillä seuduilla Suomessa ja Virossa vuosina 1902–1907. Hän oli perustamassa kotiseutuyhdistys [[Brage]]a mm. [[Martin Wegelius|Martin Wegeliuksen]] kanssa ja toimi sen puheenjohtajana ja kuoronjohtajana 1906–1926. Yhdistys vaalii kansanperinnettä, ja Andersson perusti yhdistyksen [[fonografi]]arkiston ja äänitti lauluja ja soitinsävelmiä. Hänellä oli keskeinen osa suomenruotsalaisessa kulttuuritoiminnassa kuoronjohtajana, sovittajana ja toimihenkilönä. Hän julkaisi runsaasti kirjoituksia suomenruotsalaisesta kansanperinteestä ja Suomen musiikinhistoriasta (erityisesti 1800-luvusta) ja sävelsi motetteja ja romansseja.
Andersson oli myös kiistanalainen hahmo. [[Ensimmäinen maailmansota|Ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen hän kannatti [[Ahvenanmaan kysymys|Ahvenanmaan liittämistä Ruotsiin]], ja hän suhtautui myönteisesti [[Natsi-Saksa]]an.<ref name="HBL">{{Lehtiviite | Tekijä=Hällsten, Annika | Otsikko=Otto Andersson var folkbildare via folkmusik | Julkaisu=Hufvudstadsbladet | Ajankohta=11.7.2018 | Sivut=20–21 | www=https://www.hbl.fi/artikel/otto-andersson-var-folkbildare-via-folkmusik-2/ }}</ref>
==Tieteellinen ura==
Andersson valmistui filosofian kandidaatiksi vuonna 1915 ja tohtoriksi vuonna 1923 väitöskirjallaan ''Stråkharpan:
Vuonna 1926 Andersson nimitettiin Åbo Akademin musiikkitieteen ja kansanrunoudentutkimuksen professoriksi. Hän toimi myös yliopiston rehtorina vuodet 1929–1936.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Ellonen, Leena (toim.) | Nimeke=Suomen professorit 1640–2007 | Sivut=60 | Julkaisija=Professoriliitto | Julkaisupaikka=Helsinki | Vuosi=2008 | Isbn=978-952-99281-1-8 }}</ref> Hän keräsi musiikkihistoriallisia kokoelmia, joiden ympärille perustettiin vuonna 1949 Turun [[Sibelius-museo]]. Hän toimitti useita osia kokoomateokseen ''Finlands svenska folkdiktning''. Hän aloitti 1950-luvulla myös [[Jean Sibelius|Jean Sibeliuksen]] elämäkerran, mutta hanke ei valmistunut.<ref name="HBL" />
==Julkaisuja==
* ''Johan Josef Pippingsköld och musiklivet i Åbo
* ''Stråkharpan: en studie i nordisk instrumenthistoria'', 1923
* ''Nuori Pacius ja Helsingin musiikkielämä 1830-luvulla'', 1938
Rivi 19 ⟶ 21:
* ''Turun Soitannollinen Seura 1790–1808'', 1940
* ''Finlandsvenska musikfester under femtio år'', 1947
* ''Brevväxling mellan J. J. Pippingsköld och J. H. Schröder
* ''Jean Sibelius Amerikassa'', 1955
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä=Häggman, Ann-Mari
=== Viitteet ===
{{Viitteet}}
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Andersson, Matts | Nimeke=Farbror Otto: Över bygden skiner sol | Julkaisupaikka=Helsingfors | Julkaisija=Arap Group | Vuosi=2018 | Isbn=978-952-94-0445-2 }}
* {{Kansallisbiografia|id = 1453|nimi = Andersson, Otto (1879–1969)
* {{Kirjaviite | Tekijä=Nyqvist, Niklas | Nimeke=Från bondson till folkmusikikon: Otto Andersson och formandet av ”finlandssvensk folkmusik” | Julkaisupaikka=Åbo | Julkaisija=Åbo Akademis förlag | Vuosi=2007 | Isbn=978-951-765-374-9 | Selite=Diss | www=http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-765-375-6 }}
==Aiheesta muualla==
▲* {{Kansallisbiografia|id = 1453|nimi = Andersson, Otto (1879–1969).|tekijä = Dahlström, Fabian|ajankohta = 30.11.2001|viitattu = }}
* {{UVF|AnderssonOtto Andersson, Otto}}
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Andersson, Otto}}
[[Luokka:Vuonna 1879 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1969 kuolleet]]
| |||