Ero sivun ”Sibelius-museo” versioiden välillä

'''Sibelius-museo''' ({{k-sv|Sibeliusmuseum}}, <span lang="{{k-en" dir="ltr">[[Englannin kieli|engl]]. ''The Sibelius Museum''</span>}}<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sibeliusmuseum.fi/en/|nimeke=Home - Sibeliusmuseum|julkaisu=Sibeliusmuseum|viitattu=2018-07-11|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref>) on [[Turku|Turussa]] [[Turun tuomiokirkko|tuomiokirkon]] tuntumassa sijaitseva musiikkimuseo.<ref>{{Verkkoviite|Tekijä= |Nimeke= Sibeliusmuseum / Sibelius-museo |Osoite= http://www.kansanmusiikki.fi/yhteiso/sibeliusmuseum-sibelius-museo |Ajankohta= |Julkaisija= Kansanmusiikki.fi |Viitattu= 21.9.2012}}</ref> Museon kokoelmiin kuuluu laaja kokoelma historiallisia soittimia eri puolilta maailmaa. Museossa on myös mittava musiikkiarkisto, jonka kokoelmissa on paitsi [[Jean Sibelius|Jean Sibeliukseen]] myös runsaasti muihin säveltäjiin, muusikoihin ym. liittyvää arkistomateriaalia (käsikirjoituksia, painettuja nuotteja, äänitteitä, valokuvia, konserttiohjelmia jne.). Museo toimii Piispankadun varrella sijaitsevassa [[Woldemar Baeckman (arkkitehti)|Woldemar Baeckmanin]] vuonna [[1968]] suunnittelemassa modernistisessa, raakabetonisessa rakennuksessa. Museota rahoittaa [[Stiftelsen för Åbo Akademi]].

Sibelius-museon paikalla sijaitsi aiemmin [[Turun akatemia|Kuninkaallisen Turun Akatemian]] kasvitieteellinen puutarha, jonka [[Carl von Linné|Carl von Linnén]] oppilas [[Pehr Kalm]] perusti vuonna [[1757]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna, talar:2017 Åbos. Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=254|Julkaisija=Åbo Akademis Förlag}}</ref>Puutarhaan hän istutti kasveja muun muassa matkoiltaan [[Pohjois-Amerikka|Pohjois-Amerikkaan]] ja [[Venäjä|Venäjälle]]. [[Turun palo|Turun palon]] jälkeen puutarhasta jäi jäljelle vain Kalmin istuttama [[tammi]], joka sijaitsee [[Aurajoki|Aurajoen]] ja nykyisen museorakennuksen välissä.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna, talar: Åbo Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=254-255|Julkaisija=Åbo Akademiss. Förlag}}254–255</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Mikko Laaksonen, Juri Nummelin|Nimeke=Turun seudun arkkitehtuuriopas|Vuosi=2013|Sivu=48|Julkaisija=Kustantaja Laaksonen}}</ref>Palon jälkeen kirjapainaja [[Christian Ludvig Hjelt|Hjelt]] huusi itselleen puutarhan tontin vuonna 1831, ja rakensi sen paikalle kaksi yksikerroksista puutaloa.<ref name=":0">{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna, talar:2017 Åbos. Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=255|Julkaisija=Åbo Akademis Förlag}}</ref>

Vuonna 1923 Ellen ja [[Magnus Dahlström]] testamenttasivat puutarhan tontin [[Stiftelsen för Åbo Akademi|Åbo Akademin säätiölle]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Ellen Landen|Nimeke=Väggarna, talar:2017 Åbos. Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=254|Julkaisija=Åbo Akademis Förlag}}</ref> Yrityksiä palauttaa puutarha alkuperäiseen ulkoasuunsa tehtiin jo [[1930-luku|1930-luvulla]], jolloin [[Justus Elias Montell|Justus Montell]] pyrki istuttamaan kokoelmiaan Kalmin aikaisen tammen vierelle.<ref name=":0" /> Montellin kuoltua vuonna 1954 yritys jäi kuitenkin kesken, mikä johti puutarhan kunnon rappeutumiseen ja Hjeltin rakennuttamien puutalojen purkuun.<ref name=":0" />Vuosikymmenen loppuun mennessä esitettiin keskusteluja yhteisen Wäinö Aaltosen museon ja Sibelius-museon rakentamisesta [[Turku|Turun kaupungin]] ja Åbo Akademin säätiön välillä. Tätä ajatusta vietiin eteenpäin sillä ajatuksella, että [[Piispankatu|Piispankadulla]] oleva Kalmin puutarhan tontti luovutettaisiin museoiden käyttöön. Hanke kuitenkin hyllytettiin ja loppujen lopuksi vain Sibelius-museon tiloista tehdyt suunnitelmat realisoitiin. Projektin kaatumisesta huolimatta Turun kaupunki hoiti silti tulevien rakennustöiden rahoituksen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna, talar: Åbo Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=255-256|Julkaisija=Åbo Akademiss. Förlag}}255–256</ref>

Arkkitehti [[Woldemar Baeckman (arkkitehti)|Woldemar Baeckman]] sai vähitellen [[1960-luku|1960-luvun]] puolella tehtäväkseen piirtää [[Åbo Akademi|Åbo Akademille]] Sibelius-museon, jossa sitä ennen vaihtelevissa tiloissa toiminut museo saisi vihdoinkin pysyvät tilat. Baeckmanin alkuperäisissä suunnitelmissa museorakennukseen kuului myös erillinen lisäsiipi joen puolella yliopiston kuorotoimintaa varten. Ennen lopullisia piirrustuksia tehtiin tutkimustöitä vuosina 1963 ja 1966, joiden tuloksena mahdollisesti luovuttiin ajatuksesta rakentaa erillinen lisäsiipi museon vierelle. Syksyllä 1966 lopulliset suunnitelmat valmistuivat ja jo seuraavana vuonna museon rakennustyöt käynnistyivät. Nämä työt valmistuivat helmikuussa 1968, jolloin myös rakennus vihittiin käyttöön.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Lars Berggren & Annette Landen|Nimeke=Väggarna, talar:2017 Åbos. Akademis byggnader under hundra år|Vuosi=2017|Sivu=256|Julkaisija=Åbo Akademis Förlag}}</ref>

==Aiheesta= muuallaViitteet ===