Ero sivun ”Valko-Venäjä” versioiden välillä

 

=== Liettuan suurruhtinaskunnan, Puola-Liettuan ja Venäjän keisarikunnan osana ===

Maa joutui liettualaisten ja [[Liettuan suuriruhtinaskunta|Liettuan suuriruhtinaskunnan]] alaisuuteen 1200–1400-luvuilla. Suuriruhtinaskunnan ensimmäinen johtaja [[Mindaugas]] kääntyi taitavasti ensin [[ortodoksinen kirkko|ortodoksiseen uskoon]], ja sitten 1250-luvulla länsiliittoutumisen johdosta katolisuuteen. Mindaugasin valtakunnan hallintokeskuksena toimi [[Navahrudak]]. Suuriruhtinas Gediminasin aikana vuonna 1323 pääkaupunki siirrettiin [[Vilna]]an.<ref name="EnnenNeuvostoaikaa"/> Vuonna 1569 Liettuan suuriruhtinaskunnasta tuli osa [[Puola-Liettua]]a Puolan valittujen kuninkaiden alaisuudessa. Kuningas [[Sigismund|Sigismund III Vaasan]] valtakauden alussa (1592–1597) imperiumi kattoi Ruotsin (ja Suomen), Baltian, Puolan, Valko-Venäjän, suuren osan Ukrainaa ja Moldovan.<ref name="Itä-Euroopan historia"/>

 

Venäjän tsaaritar [[Katariina II|Katariina II:n]] aikana [[Puolan jaot|Puolan jaoissa]] 1772, 1793 ja 1795 Valko-Venäjä siirtyi osaksi [[Venäjän keisarikunta]]a. Aluehallintoa varten keisarikunta perusti valkovenäläisille alueille [[Grodnon kuvernementti|Grodnon]], [[Minskin kuvernementti|Minskin]], [[Mogiljovin kuvernementti|Mogiljovin]], [[Vilnan kuvernementti|Vilnan]] ja [[Vitebskin kuvernementti|Vitsebskin kuvernementit]]. Vuosina 1809–1917 maata hallitsivat samat tsaarit kuin [[Suomen suuriruhtinaskunta]]akin.<ref name="Matkaopas historiaan Venäjä"/>