Ero sivun ”Alastaro” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 45:
Mälläisten kylässä on yli 3 000 vuotta vanhoja [[vasarakirveskulttuuri]]n aikaisia asuinpaikkoja, joista on löydetty nuorapainantein koristeltuja saviastioita ja niiden palasia sekä reiällisiä, veneen muotoisia [[vasarakirves|vasarakirveitä]]. Näitä löytöjä on pidetty niin merkittävinä, että muualtakin tavattua nuorakeramiikkaa nimitettiin aiemmin Alastaron keramiikaksi.<ref name="suomenmaa1">{{Kirjaviite | Tekijä =Eskola, Aarne ym. (neuvottelukunta); Tarmio, Hannu; Papunen, Pentti ja Korpela, Kalevi (toim.) | Nimeke =Suomenmaa: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos. 1, Ahlainen – Hausjärvi | Vuosi =1967 | Luku = | Sivu =17–20 | Selite = | Julkaisupaikka =Porvoo | Julkaisija =WS | Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = | Kieli = }}</ref>
Pysyvä asutus Alastaron seudulle muodostui [[rautakausi|rautakaudella]], vaikka nykyiset kylät ovat peräisin vasta 1300-luvulta. Alastaron verokunta eli neljännes, johon kuului 14 kylää ja 80 taloa, oli 1500-luvulla osa Loimaan suurpitäjää. Perimätiedon mukaan Alastaro olisi kuulunut alun perin Säkylään, mutta vuonna 1688 siitä muodostettiin Loimaan kappeli. [[Suomen senaatti|Senaatin]] vuonna 1861 antaman päätöksen nojalla Alastarosta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1869. Kun Loimaalle vuonna 1837 valmistui [[Kanta-Loimaan kirkko|uusi kirkko]], alastarolaiset ostivat vanhan kirkon ja siirsivät sen nykyiselle paikalleen, jossa se otettiin käyttöön vuonna 1841.<ref name="suomenmaa1"/>
Virttaan (aikaisemmin Virtsanojan) rukoushuonekunta on perustettu vuonna 1806 ja siellä oleva [[Virttaan kirkko|puukirkko]] on valmistunut vuonna 1845. Osa Alastaroa kuului Huittisten [[Huhtamo]]n rukoushuonekuntaan.<ref name="suomenmaa1"/>
| |||