Ero sivun ”Alastaro” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 33:
Alastaron länsiosaa [[Virttaa]]n kylän ympäristössä hallitsee Säkylän ja [[Mellilä]]n väliseen [[harju]]jaksoon kuuluva laaja [[Virttaankangas]], joka on tullut tunnetuksi muun muassa Alastaron moottoriradasta, varalaskupaikastaan, Turun seudun tekopohjavesihankkeesta ja ulkoiluun tarkoitetusta harjureitistöstään. Virttaankankaan lounaispuolelta vedet virtaavat [[Pyhäjoki (joki Säkylässä)|Pyhäjokea]] myöten Säkylän [[Pyhäjärvi (Säkylä)|Pyhäjärveen]]. Harjun lounaisrinteellä aivan Oripään rajalla sijaitsee [[Myllylähde (Alastaro)|Myllylähde]]<ref name="karttapaikka">{{Verkkoviite | Osoite = http://kansalaisen.karttapaikka.fi/linkki?scale=8000&text=Myllyl%C3%A4hde&srs=EPSG%3A3067&y=6767737&x=261406&lang=fi | Nimeke = Myllylähde | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu =Kansalaisen Karttapaikka | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Maanmittauslaitos | Viitattu = 8.2.2012 | Kieli = }}</ref>.
==Historiaa==
Mälläisten kylässä on yli 3 000 vuotta vanhoja [[vasarakirveskulttuuri]]n aikaisia asuinpaikkoja, joista on löydetty nuorapainantein koristeltuja saviastioita ja niiden palasia sekä reiällisiä, veneen muotoisia [[vasarakirves|vasarakirveitä]]. Näitä löytöjä on pidetty niin merkittävinä, että muualtakin tavattua nuorakeramiikkaa nimitettiin aiemmin Alastaron keramiikaksi.<ref name="tarmio">Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 1: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', kuntaesittelyosio s. 20. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1967.</ref>
Pysyvä asutus Alastaron seudulle muodostui [[rautakausi|rautakaudella]], vaikka nykyiset kylät ovat peräisin vasta 1300-luvulta. Alastaron verokunta eli neljännes, johon kuului 14 kylää ja 80 taloa, oli 1500-luvulla osa Loimaan suurpitäjää. Perimätiedon mukaan Alastaro olisi kuulunut alun perin Säkylään, mutta vuonna 1688 siitä muodostettiin Loimaan kappeli. [[Suomen senaatti|Senaatin]] vuonna 1861 antaman päätöksen nojalla Alastarosta tuli itsenäinen seurakunta vuonna 1869.<ref name="tarmio"/>
Alastaron perinteitä vaalii vuonna 1952 perustettu kotiseutuyhdistys Alastaro-seura.
== Kylät ja kulmakunnat ==
| |||