Ero sivun ”Porvoo” versioiden välillä

 

== Historia ==

Porvoonjokivarsi on ikivanhaa asutusaluetta, jolta on tehty esihistoriallisia löytöjä kivikauden lopulta asti. Joen suu toimi kauppapaikkana.<ref name="Suomalainentietosanakirja6" /> Porvoonjoki on ollut alun perin hämäläisten kauppareitti ja sen alkuperäinen nimi on mahdollisesti ollut ''Kukinjoki''. On oletettu, että nimi juontaisi juurensa [[Friisit|friisiläisperäiseen]] ''kugg''-nimistöön (vrt. [[Koggi]]) joka näin vastaisi muita rannikon samankaltaisia kauppapaikkoja.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Jaakko Masonen|Nimeke=Hämeen Härkätie|Vuosi=1989|Sivu=160|Julkaisija=Tiemuseon julkaisuja 4. Valtion painatuskeskus. Helsinki.}}</ref> Porvoon varhainen keskus oli Saksala, eli saksalaisten kylä jonka nimi juontui paikalla käyneistä saksalaisista kauppiaista.<ref name=":0" />

 

Vuonna 1992 solmittiin niin sanottu [[Porvoon sopimus]] kahdentoista eurooppalaisen anglikaanisen ja luterilaisen kirkon välillä. Nykyinen Porvoon kaupunki perustettiin 1. tammikuuta 1997 lakkauttamalla silloiset Porvoon maalaiskunta ja Porvoon kaupunki sekä perustamalla uusi kunta.

 

[[Helsinki|Helsingin]] itärajalta Porvoon keskustaan on matkaa noin 35 kilometriä.

 

Porvoon alueen suurimpia saaria ovat Vessöö <ref>[http://www.vesso.fi/fi/vesso.html Vessöön saaren kotisivut]</ref>, Emäsalo, Suur-Pellinki, Kråkö, Hakasalo, Onas ja Pirttisaari.{{lähde?}}

 

 

Porvoon keskiaikaisesta asemakaavasta muistuttaa Vanhassa Porvoossa olevat sokkeloiset kujat, puutalot ja ranta-aitat. Nykyiset puurakennukset ovat 1700- ja 1800-luvuilta. Jokivarressa maisemaa hallitsee jyrkkäkattoinen goottilainen tuomiokirkko, joka sai nykyisen muotonsa 1400-luvulla. Samalla paikalla oli jo 1200-luvulla puukirkko, jossa oli kivisakasti, 1300-luvulla taas pieni harmaakivikirkko. Nykyisin [[Porvoon tuomiokirkko]]na tunnettu kirkko Porvoon vanhassakaupungissa oli keskiaikaisen [[Kuninkaantie]]n varrella. Se on laajahkon [[puutalo]]kaupungin, [[Vanha Porvoo|Vanhan Porvoon]], ympäröimä. Porvoon uusi keskusta rakennettiin vanhankaupungin eteläpuolelle 1800-luvulla [[empiretyyli]]in [[Carl Ludvig Engel]]in vuonna 1832 laatiman ruutuasemakaavan mukaan. Se purettiin osittain modernien liikerakennusten tieltä 1960-luvun tietämissä. Uudemmissa kaupunginosissa on kerrostaloja, mutta kaupunkikuvaa hallitsevat pientaloalueet. Keskustasta löytyviä viheralueita ovat Kaupunginpuisto, ja Runeberginpuisto, Porvoonjoen suulla taas sijaitsee Ruskiksen luonnonsuojelualue.<ref name="Suomalainentietosanakirja6"/>

 

=== Taajama-alueen kaupunginosat ja lähiöt ===

[[Kuva:Porvoo-hiver.jpg|thumb|220px|Talvinen maisema Vanhassa Porvoossa]]

[[Kuva:PorvooKeskusta.jpg|thumb|220px|Porvoon keskusta Näsinmäen näkökalliolta kuvattuna]]

[[Kuva:Porvoo tuomiokirkko.jpg|thumb|220px|[[Porvoon tuomiokirkko]] Porvoonjoen vastarannalta kuvattuna]]

 

Porvoon kaupungin viralliset kaupunginosat ovat [[Hornhattula]], Joonaanmäki (Jonasbacken), Jernböle, Kaupunginhaka (Stadshagen), Keskusta (Centrum), Etelä-Kevätkumpu (Södra Vårberga), Pohjois-Kevätkumpu (Norra Vårberga), Myllymäki (Kvarnbacken), Näsi (Näse), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Skaftkärr, Suistola ja [[Vanha Porvoo]] (Gamla Borgå).<ref name="kyläjako">Porvoon kaupunki - Bordå stad. Kyläjaotus - Byindelning 1.1.1997 -</ref>

Kirjailija [[Erkki Vala]]n isoisä oli maineikas porvoolainen kanttori jonka mukaan on nimetty [[Pappilanmäki (Porvoo)|Pappilanmäen]] Vadenströminkuja.<ref>[http://areena.yle.fi/1-2757260 Människor och minnen, Yle Areena] 11.5.2015, viitattu 23.3.2016</ref>

 

 

=== Kylät ja taajamat ===

Porvoon kaupungin alueella sijaitsevat viralliset [[maarekisteri]]kylät ovat Ali-Vekkoski (Söderveckoski), Anttila (Andersböle), Baggböle, Bengtsby (''Pentinkylä''), Bjurböle, Boe (''Häihä''), Bosgård, Brattnäs, Eerola (Eriksdal), [[Eestinmäki]] (Estbacka), [[Emäsalo]] (Emsalö), Epoo (Ebbo), Fagersta, [[Gammelbacka]], Grännäs, Gäddrag, Haikkoo (Haiko), Henttala, [[Hinthaara]] (Hindhår), Hommanäs, Huhtinen, Hummelsund, [[Ilola (Porvoo)|Ilola]] (Illby), Jakari (Jackarby), Järnböle, Kaarenkylä (Karsby), Kalax (''Kaalahti''), Kallola, Kardrag, Karleby (''Kaarlenkylä''), [[Kerkkoo]] (Kerko), Kiiala (Kiala), [[Kilpilahti]] (Sköldvik), Klemetti (Klemetsby), Kortisbacka, Kreppelby, Kroksnäs, Kråkö, Kulloo (Kullo), Kurböle, Kuris, Londböle, Mickelsböle, Munkkala (Munkby), Mustijoki (Svartså), Myllykylä (Molnby), Norike, Nygård, [[Onas]], Orrby (''Orrenkylä''), Pappilanmäki (Prästgårdsbacken), Peippola (Pepot), [[Pellinki]] (Pellinge), Piirlahti (Pirlax), Ramsholmen, Renum, Saksala (Saxby), Sannainen (Sannäs), Seitlahti (Seitlax), Sikilä (Siggböle), Skavarböle, Sondby, Stensböle, Sundö (''Suni''), Suomenkylä (Finnby), Svartbäck, Tamminiemi (Eknäs), Tarkkinen (Tarkis), Teissala (Teisala), Tolkkinen (Tolkis), Tirmo (''Tirmoo''), Treksilä (Drägsby), Tuorila (Torasbacka), Tyysteri (Tjusterby), Vaarlahti (Varlax), Vanhamoisio (Gammelgård), Veckjärvi (''Vekjärvi''), Virtaala (Strömsberg), Virvik, Voolahti (Vålax), Västermunkby, Ylike, Yli-Vekkoski (Norrveckoski), Åby ja Åminsby.<ref name="kyläjako" />

 

 

Osa kylännimistä esiintyy myös kaupunginosaluettelossa<ref name="kyläjako" />.

 

=== Luonto ===

 

Boxin suot ulottuvat myös [[Sipoo]]n kuntaan ja Pernajanlahtien ja Pernajan saariston merensuojelualue [[Loviisa]]an, [[Ruotsinpyhtää]]lle ja [[Pernaja]]an.

Porvooseen on perustettu luonnonsuojelualueita jo vuodesta 1930 lähtien. Ensimmäinen perustettu alue oli [[Söderskär]] (1930) ja toinen Tunnholmen (1932). Toisen maailmansodan jälkeisenä aikana perustettiin Ruskis (1945), Mjåviken (1948), Telegrafberget (1961), Långgören (1970), Gåsholmen-Sandö (1972), Klobbudden (1973), Stora Fårholmen (1982), Kurmalmen (1984), Hasselholmen (1986, 1994), Sikosaari (1990), Sannaisten Ekbacka (1991), Stensböle I (1992), Stormossen I (1993) ja Stensböle II (1994).

 

 

== Hallinto ==

{| align="right" cellpadding=2 cellspacing=0 border=1 style="margin: 0 0 1em 1em; border:1px solid #AAAAAA; width:200px; background-color: #fcfcfc; border-collapse: collapse;"

| style=background:#efefef align=center colspan=12 |'''paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa'''

| style=background:#cccccc colspan=10 |<small>Lähteet: Tilastokeskus<ref>Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: [http://pxnet2.stat.fi/PXWeb/pxweb/fi/StatFin/StatFin__vaa__kvaa__kvaa_as/ Kunnallisvaalit 1976-2017] (Tilastokeskus 2017)</ref>, Oikeusministeriö<ref>[http://vaalit.om.fi/hist/euku96/kutu_porvoo.html Kunnallisvaalit 1996] (Oikeusministeriö 1997); [http://vaalit.om.fi/tulos/kutulos_porvoo.html Kunnallisvaalit 2000] (Oikeusministeriö 2000); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2004/s/tulos/kutulos_porvoo.html Kunnallisvaalit 2004] (Oikeusministeriö 2004); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2008/s/tulos/kutulos_porvoo.html Kunnallisvaalit 2008] (Oikeusministeriö 30.10.2008); [http://tulospalvelu.vaalit.fi/K2012/s/tulos/kutulos_porvoo.html Kunnallisvaalit 2012] (Oikeusministeriö 1.11.2012)</ref></small>

|}

[[Jukka-Pekka Ujula]] on ollut Porvoon kaupunginjohtaja vuodesta 2009.<ref name=kko15>{{Kirjaviite | Nimeke = Kuka kukin on 2015 | Julkaisupaikka = Helsinki | Julkaisija = Otava | Sivu = 959 | Isbn = 978-951-1-28228-0}}</ref>

 

Taloudesta ja kaupungin palvelujen järjestämisestä vastaavat [[valtuusto]], [[kaupunginhallitus]], [[lautakunta|lautakunnat]] sekä viranhaltijaorganisaatio. Valtuusto pitää kokouksensa Porvoon kaupungintalolla ja ne ovat julkisia ja yleisölle avoimia.<ref name="PorHal">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/hallinto | Nimeke = Hallinto | Julkaisija = Porvoon kaupunki Sanomat| Ajankohta =19.10.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>

 

Vuonna 2011 Porvoossa oli 20&nbsp;312 työpaikkaa, jotka jakaantuivat seuraavasti: alkutuotanto 1,6 prosenttia, jalostus 32,5 prosenttia ja palvelut 64,7 prosenttia. Joulukuussa 2012 Porvoon työttömyysaste oli 8,4 prosenttia kun se oli muussa maassa keskimäärin 10,7 prosenttia. Tuolloin kaupungissa oli 3389 yritystoimipaikkaa.<ref name="Porvoolukuina">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/porvoo-tietoa/kaupunki_lukuina | Nimeke = Kaupunki lukuina | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta =8.10.2015 | Viitattu = 20.10.2015}}</ref> Tilastokeskuksen mukaan Porvooseen on vuosina 2009-2013 perustettu enemmän yrityksiä kuin lopetettu, yritysten määrä on vuosittain kasvanut noin 140 kappaleella.<ref name="Porvoo_eko"/> Itä-Uudenmaan elinvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2013 Porvoon alueella toimi muutama suuri yritys ja muutamia keskisuuria, mutta suurin osa (86 prosenttia) oli alle viiden hengen yrityksiä.<ref name="Porvoo_eko"/>

 

 

== Liikenne ==

Porvoota palvelee [[valtatie 7]] ([[Helsinki]]in ja [[Kotka (kaupunki)|Kotka]]n kautta [[Vaalimaa]]lle) ja [[kantatie 55]] ([[Mäntsälä]]än ja [[Hyvinkää]]lle). Lisäksi Porvoon kautta kulkee [[seututie 170]] ([[Helsinki]]in ja [[Loviisa]]an, entinen valtatie 7) ja kuusi yhdystietä: [[yhdystie 1531]] ([[Sipoo]]seen), [[yhdystie 1543]] ([[Tolkkinen|Tolkkisiin]]), [[yhdystie 1552]] ([[Espoo]]seen), [[yhdystie 1571]] ([[Pernaja]]n [[Isnäs]]iin), [[yhdystie 1601]] ([[Kerkkoo|Kerkkooseen]]) ja [[yhdystie 1605]] ([[Myrskylä]]än).

 

Entisen valtatien, Mannerheiminkadun, lisäksi Porvoota halkoo toinenkin pääväylä, Aleksanterinkatu.

 

Porvoossa sijaitsee tavaramäärältään Suomen suurin satama Kilpilahti eli [[Sköldvikin satama|Sköldvik]]<ref name="Liikennevirasto">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.liikennevirasto.fi/liikennejarjestelma/tavaraliikenne#.VkINF3_tmko | Nimeke = Tavaraliikenne | Julkaisu = Liikennevirasto | Ajankohta = | Julkaisija = Liikennevirasto | Viitattu = 10.11.2015}}</ref> ja Tolkkisten satama.<ref name="Porvoo_eko">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/easydata/customers/porvoo2/files/muut_liitetiedostot/yrittaminen_ja_elinkeinot/elinkeino-ohjelma/elinkeino-_ja_kilpailukykyohjelma_hyvaksytty.pdf | Nimeke = Porvoon kaupungin elinkeino- ja kilpailukykyohjelma 2014-2017 | Tekijä = | Tiedostomuoto = pdf | Julkaisu = | Ajankohta = 2014 | Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu = 20.10.2015 }}</ref>

 

Porvoonjoessa, joen itäisellä rannalla aivan kaupungin keskustassa vierasvenesatama. Myös [[Hamari (Porvoo)|Hamarissa]] on vieraileville veneille varattu mahdollisuus ankkuroida aallonmurtajaan.<ref>[http://porvooinfo.fi/veneily/porvoo/ Porvoon vierassatama] viitattu 17.7.2008</ref>

 

[[Porvoon rata|Porvoon radan]] kaupallinen henkilöliikenne on lopetettu. Radan alkuosa [[Ollin vaihde|Ollin vaihteelle]] on tavaraliikenteen käytössä ja loppuosasta on tehty [[Porvoon museorautatie]].<ref>[http://www.helsinkiww.net/pmr/fin/porvoonrata.html Porvoon radan historiaa]</ref> Porvoo on Suomen suurin kaupunki ilman rautateiden henkilöliikennettä.

 

Porvoon [[Backas|Backakseen]] on kaavailtu [[Helsinki|Helsingin]] seudun toista lentoasemaa, joka palvelisi rahti- ja pienlentoyhtiöiden liikennettä.<ref name="Uusimaa140312">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.uusimaa.fi/artikkeli/98660-lentokenttakysymys-palaa-takaisin-lahtoruutuun | Nimeke = Lentokenttäkysymys palaa takaisin lähtöruutuun | Julkaisu = Uusimaa | Ajankohta = 14.3.2012 | Julkaisija = Uusimaa | Viitattu = 10.11.2015 }}</ref>

 

 

Alla oleva taulukko kuvaa Porvoon asukasluvun kehitystä vuosina 1815-1939.

|-

|}

Sotien jälkeen, ennen 1980-lukua kaupungin väkiluku yli viisinkertaistui. Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

 

Kaupungin väkiluku on kasvanut yli 10&nbsp;000 hengellä vuoden 1980 jälkeen, vuosittainen kasvu on vaihdellut välillä 0,3 ja 1 prosentin välillä, keskimäärin väestömäärä on kasvanut 322 henkilöllä vuodessa. [[Taloustutkimus]] teki vuonna 2012 muuttohalukkuustutkimuksen, jonka mukaan 18 prosenttia suomalaisista voisi ajatella muuttavansa Porvooseen. Tutkittujen 37 kaupungin joukossa Porvoo oli sijalla 11., kun mitattiin kaupunkien kokonaismielikuvaa. Tutkimuksen mukaan Porvoon vahvuuksina pidettiin sijaintia ja viihtyisää ja lapsille sopivaa asuin- ja kasvuympäristöä.<ref name="Porvoo_eko"/>

 

Porvoossa on 12 suomenkielistä ja 11 ruotsinkielistä alakoulua. Kummallekin kielelle on kaksi yläkoulua. Lisäksi on yksi suomenkielinen yhtenäinen peruskoulu. Porvoossa toimii myös kaksi lukiota: suomenkielinen [[Linnankosken lukio]] ja ruotsinkielinen [[Borgå gymnasium]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/koulut-ja-opiskelu | Nimeke = Koulut ja opiskelu | Julkaisija = Porvoon kaupunki | Viitattu = 11.7.2016 }}</ref> Kaupungista löytyy myös ammatillista peruskoulutusta ja täydennyskoulutusta tarjoavia ammatillisia oppilaitoksia ja erityisoppilaitoksia. Korkea-asteen koulutusta antavat ammattikorkeakoulut [[Haaga-Helia ammattikorkeakoulu|Haaga-Helia]] ja [[Laurea-ammattikorkeakoulu|Laurea]] ja [[avoin yliopisto|avoimen yliopiston]] opintoja voi suorittaa Porvoon [[kansalaisopisto]]ssa.<ref name="PorOpKo">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/opetus_ja_koulutus | Nimeke = Opetus ja koulutus | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta =19.10.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>

 

Porvoossa on kaksi terveysasemaa, läntinen ja itäinen sekä [[Porvoon sairaala]].<ref name="PorTer">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/terveyspalvelut | Nimeke = Terveyspalvelut | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta =2.11.2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>

 

[[Kuva:Runebergin piha.jpg|thumb|220px|[[J. L. Runebergin koti]].]]

 

Kuvataiteilija [[Albert Edelfelt]] (1854-1905) syntyi Kiialan kartanossa. Lukuisissa maalauksissaan hän kuvaa Porvoon kaupungin ja Haikkoon kylän maisemia.<ref name="Porvoohis"/>

Suomalaisen taideteollisuuden ja muotoilun uranuurtaja [[Louis Sparre]] (1863-1964) perusti Porvooseen vuonna 1897 Iris-tehtaan, jossa valmistettiin hänen suunnittelemiaan huonekaluja ja [[Alfred William Finch]]in (1854-1930) muotoilemaa keramiikkaa.<ref name="Porvoohis"/>

 

Juhannuksen jälkeen kesä- ja heinäkuun vaihteessa järjestetään Porvoossa Taidetehtaalla vuosittainen [[Avanti! (orkesteri)|Avanti!]] Suvisoitto musiikkijuhla. Porvoossa järjestetään myös RuneBar musiikkifestivaali, sekä esiintymistaiteen festivaali EPMEF (Ensimmäinen Porvoon Musiikillisen Esiintymistaiteen Festivaali).

 

Porvoo Jazz festival järjestettiin ensimmäistä kertaa vuonna 2013. Tapahtuman pääkonsertit pidetään Kulttuuritalo Grandissa ja niiden jälkeisiä jazzjameja useissa paikallisissa ravintoloissa.<ref name="PorvooJazz">{{Verkkoviite | Osoite = http://porvoojazzfestival.com/press-info/| Nimeke = Porvoo Jazz Festival, press info | Julkaisija = Porvoo Jazz Festival| Ajankohta =2015 | Viitattu = 3.11.2015}}</ref>

 

Useat yhteisöt ja oppilaitokset Porvoossa tuottavat tanssi- ja teatteriesityksiä. Porvoossa ei ole [[kaupunginteatteri]]a, joten teatteritoiminta nojaa erilaisten ammattimaisten ja harrastajateattereiden toimintaan. Teatteritoimintaa harjoittaa Akilleen-talossa Porvoon Teatteri ry. Ammattimaisia nomaditeattereita ovat mm. kaksikielinen ammattiteatteri Itä-Uudenmaan teatteri - Östra Nylands teater ja Jokiteatteri. Harrastajateatteri toimintaa järjestävät mm. Teaterskolan för barn och unga i Borgå, Teatterikuume ry ja Teatteri Soittorasia, esiintyvät muun muassa Taidetehtaalla ja Kultturitalo Grandissa.<ref name="PorTea"/>

 

| Nimeke = Teatteri ja tanssi | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta =13.10.2014 | Viitattu = 10.11.2015}}</ref>

 

Suomen kansallisrunoilija [[Johan Ludvig Runeberg]] (1804–1877) asui Porvoossa vuodesta 1837 alkaen kuolemaansa asti. Hänen kotinsa on toiminut museona vuodesta 1882 lähtien.<ref name="Porvoohis"/> [[Runoilijakoti|Runoilijakodissa]] on vuodesta 1921 asunut suomenruotsalainen kirjailija tai runoilija.

 

Porvoossa ilmestyy suomenkielinen sanomalehti [[Uusimaa (lehti)|Uusimaa]] (perustettu [[1894]]) ja ruotsinkielinen sanomalehti [[Östnyland]], joka perustettiin vuonna [[2015]] porvoolaisen [[Borgåbladet]]in ja [[Loviisa|loviisalaisen]] [[Östra Nyland]]in yhdistyessä. Uusimaan ja Östnylandin lisäksi Porvoossa ilmestyy suomenkielinen ilmaisjakelulehti [[Itäväylä (lehti)|Itäväylä]]. Aiemmin Porvoossa sijaitsi maakuntaradio [[Radio Itä-Uusimaa]]n toimitus.

 

Tunnetun porvoolaisen herkun, [[Runebergin torttu|Runebergin tortun]], kehitteli paikallinen kondiittorimestari, ja kerrotaan, että J.L. Runeberg söi niitä aamiaiseksi. Myös kansallisrunoilijan vaimo Fredrika teki leivoksia miehelleen käyttämällä niitä aineita, joita kaapeista sattui löytymään: vehnä- ja korppujauhoja, keksimuruja, manteleita, omenahilloa ja sokeria.<ref name="VisitPorvooTorttu">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.visitporvoo.fi/fi/syo_ja_juo/runebergintorttu | Nimeke = Runebergintorttu | Julkaisija = Visit Porvoo| Viitattu = 3.11.2015}}</ref>

 

{{Pääartikkeli|[[Luettelo tunnetuista porvoolaisista]]}}

 

Porvoossa toimii noin 140 seuraa ja liikuntatoimintaa järjestävää yhdistystä, minkä lisäksi osalla seuroilla on eri lajien jaostoja. Porvoon urheiluseuroissa voi harrastaa noin 70 eri lajia ja seuroissa on yhteensä yli 17 000 jäsentä.<ref name="PorLii">{{Verkkoviite | Osoite = http://www.porvoo.fi/fi/palvelut/liikunta_ja_ulkoilu/seuratoiminta | Nimeke = Liikunta- ja urheilualan seuratoiminta | Julkaisija = Porvoon kaupunki| Ajankohta =2.3.2015 | Viitattu = 10.11.2015}}</ref>

Seuroja ovat muun muassa: [[Porvoon Akilles]], [[Akilles Bandy]], [[Akilles Fotboll]], [[FC Futura]], [[Old Town Shamrocks]], [[Porvoo Hunters]], [[Porvoon Butchers]], [[Porvoon Tarmo]], [[Porvoon Urheilijat]], Borgå Simmare - Porvoon Uimarit, [[Porvoon Weikot]] ja [[PSS]].

 

 

== Katso myös ==

* [[Mauri Kunnas|Mauri Kunnaksen]] lastenkirjan ''[[Koiramäen Martta ja Ruuneperi]]'' tapahtumat sijoittuvat [[1800-luku|1800-luvun]] Porvooseen.

* [[Porvoon mitta]], mittaväline.

* [[Luettelo Porvoon julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä]]

 

{{Viitteet|sarakkeet|viitteet=