Ero sivun ”Johdinauto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Kirjoitusvirheet, kuvatekstin linkit |
pEi muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 1:
[[
[[Kuva:Trådbuss Landskrona.JPG|thumb|250px|[[Solaris Trollino 12]] -johdinauto [[Landskrona]]ssa, [[Ruotsi]]ssa.]]
[[Kuva:Trådbuss Tbilisi.jpg|thumb|250px|[[Škoda 14Tr]] -johdinauto [[Tbilisi]]ssä, [[Georgia]]ssa.]]
[[Kuva:Rocar Autodromo 812E 7460 in Bujoreni depot.jpg|thumb|250px|Rocar Autodromo johdinauto [[Bukarest|Bukarestissa]], [[Romania|Romaniassa]].
'''Johdinauto''' eli '''trolleybussi''' (trollibussi) on sähkökäyttöinen [[linja-auto]], joka ottaa käyttövoimansa tien yläpuolella kulkevista sähköjohdoista [[raitiovaunu]]n tapaan. Raitioliikenteestä poiketen johdinauto kulkee kiskojen sijaan kumisilla renkailla. Koska kiskoja ei ole käytettävissä, ilmajohtoja on kaksi, joista toinen toimii paluujohtona.
Rivi 12 ⟶ 13:
== Johdinauto Suomessa ==
[[Valmet]]in lentokonetehtaalla [[Tampere]]en [[Härmälä]]ssä tehtiin vuosina 1948–1959 kaikkiaan 51 johdinautoa. Näistä 29 meni [[Tampereen kaupungin liikennelaitos|Tampereen]] ja 22 [[Helsingin kaupungin liikennelaitos|Helsingin kaupungin liikennelaitokselle]]. Muille liikenteenharjoittajille tai vientiin ei tehty yhtäkään autoa. Autojen sähkölaitteet, rungot ja akselistot olivat tuontitavaraa, mutta korit varusteineen olivat kotimaista työtä. Helsingissä oli Valmet-johdinautojen lisäksi käytössä kolme [[Ruotsi]]sta käytettyinä ostettua autoa. Sekä Helsingissä että Tampereella innostus johdinautoliikenteen kehittämiseen hiipui 1950-luvun aikana eikä uusia autoja tilattu enää vuoden 1959 jälkeen. Eräissä muissakin kaupungeissa, muun muassa [[Lahti|Lahdessa]], kaavailtiin sotien jälkeisinä vuosina johdinautoliikenteen aloittamista, mutta hankkeet jäivät toteutumatta.<ref name="levä">Kimmo Levä (toim.): ''Made in Finland: Mobilia-vuosikirja 2002,'' s. 34. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2002.</ref>
[[Helsinki|Helsingissä]] liikennöitiin johdinautoilla [[5. helmikuuta]] [[1949]] – [[14. helmikuuta]] [[1974]] ja uudestaan [[26. kesäkuuta]] [[1979]] – [[22. helmikuuta]] [[1985]] sekä [[Tampere]]ella [[8. joulukuuta]] [[1948]] – [[15. toukokuuta]] [[1976]]. Helsingissä johdinautoilla liikennöitiin vain yhtä linjaa, numeroa [[14 (Helsingin bussilinja)|14]] [[Eira]]sta [[Meilahti|Meilahteen]], Tampereella sen sijaan useita linjoja.
=== Helsingin johdinautoliikenne ja toteuttamatta jääneet jatkosuunnitelmat ===
Helsingissä päätös johdinautoliikenteen lakkauttamisesta tehtiin [[31. lokakuuta]] 1985. Dieselbusseja pidettiin taloudellisesti kannattavampana hankintana kuin uusia johdinautoja, vaikka nämä olisivatkin olleet äänettömiä ja lähipäästöttömiä<ref>[ttp://www.hsl.fi/FI/mikaonhsl/julkaisut/Documents/2009/D_2_2009_Johdinautoliikenteen%20toteutettavuusselvitys.pdf. Johdinautoliikenteen toteutettavuusselvitys]</ref>. Viimeinen Helsingin johdinautoista oli otettu käyttöön vuonna 1979. Auto oli rakennettu [[Sisu (auto)|Sisun]], [[Strömberg]]in ja Wiiman yhteistyönä ja siinä oli myös pieni dieselmoottori.<ref name="levä"/>
Huhtikuun 2009 loppupuolella keskusteltiin johdinautokaluston uudelleenhankinnasta, jolloin johdinautolinjoja suunniteltiin kantakaupungin alueelle, mutta myös mahdollisesti korvaamaan suunniteltuja uusia raitiolinjoja [[Jätkäsaari|Jätkäsaareen]], [[Kalasatama|Sompasaareen]] ja [[Kruunuvuorenranta]]an. Laskelmien mukaan johdinautovaihtoehdossa säästettäisiin noin 25 milj. euron investoinnit verrattuna uusiin raitiotielinjoihin<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/autot/artikkeli/HKL+harkitsee+johdinautoja+ydinkeskustan+liikenteeseen/1135245359602| Nimeke = HKL harkitsee johdinautoja ydinkeskustan liikenteeseen
Huhtikuussa 2011 [[pääkaupunkiseutu|pääkaupunkiseudun]] joukkoliikenteestä nykyään vastaava [[Helsingin seudun liikenne|HSL]] käsitteli suunnitelmaa noin 60 kilometrin johdinautoverkon rakentamisesta. Sunnitelmien mukaan 75 niveljohdinbussia olisi liikennöinyt yhdeksällä nykyisin diesel- ja maakaasubusseilla liikennöitävällä linjalla Helsingin kantakaupungissa sekä keskustasta [[Pihlajamäki|Pihlajamäen]], [[Viikki|Viikin]], [[Oulunkylä]]n, [[Pohjois-Haaga]]n, [[Malminkartano]]n sekä [[Pajamäki|Pajamäen]] suuntiin. Suunnitelman toteuttamisen kokonaishinta olisi ollut noin 30 miljoonaa euroa eli noin kymmenesosa raitiovaunuverkon laajentamisen kustannuksista kyseisille alueille. Johdinautoliikenne olisi voinut alkaa vuonna 2016.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Johdinautot+tekev%C3%A4t+paluuta+Helsinkiin/1135265432592 | Nimeke = Johdinautot tekevät paluuta Helsinkiin
=== Tampereen johdinautoliikenne ===
Tampereella oli enimmillään käytössä 29 johdinautoa, joista viimeiset oli hankittu vuonna [[1959]]. Suurin osa autoista oli vuosimalleja 1949 ja [[1950]], ja pitkäikäisimmille yksilöille kertyi jopa 27 vuotta liikenteessä. Ensimmäinen johdinautolinja kulki keskustasta [[Härmälä]]än, sittemmin linjat ulottuivat myös mm. [[Kaleva (Tampere)|Kaleva]]an ja [[Epilä]]än. Johdinautoja säilytettiin ja huollettiin [[Pyynikinharju]]n rinteeseen vuonna 1949 rakennetussa hallissa, missä sijaitsee nykyään koulu. Liikenteen lopettamisen jälkeen pääosa autoista myytiin huutokaupalla eri ostajille vuoden 1976 aikana. Autoista vanhin ja pari uudempaa on sittemmin kunnostettu täysin ajokuntoisiksi museoautoiksi.<ref name="levä"/>
== Nimityksiä johdinautolle ==
* lankavaunu
* trollikka, rollikka
Rivi 35 ⟶ 37:
== Katso myös ==
* [[Gyrobussi]]
* [[Sähköauto]]
| |||