Ero sivun ”Terijoen hallitus” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Tureku (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 7:
== Perustaminen ==
[[Tiedosto:Terijokipakten.jpg|thumb|Neuvostoliitto solmi [[Andrei Ždanov]]in, [[Kliment Vorošilov]]in, [[Josif Stalin]]in ja [[Vjatšeslav Molotov]]in (kirjoittaa) johdolla Suomen Kansanhallituksen pääministerin [[O. W. Kuusinen|O. W. Kuusisen]] (kuvassa oikealla) kanssa sopimuksen.]]
Ajatuksen Terijoen hallituksen perustamisesta katsotaan syntyneen vasta jokunen viikko ennen talvisodan syttymistä, todennäköisesti marraskuun alussa 1939. [[Suomen Kommunistinen Puolue|Suomen Kommunistisen Puolueen]] tuolloiselle pääsihteerille [[Arvo Tuominen|Arvo Poika Tuomiselle]] lähetettiin asiaa käsittelevä kirje [[Tukholma]]an 13. marraskuuta 1939. Kirjeen olivat allekirjoittaneet [[Komintern]]in sihteerit [[Georgi Dimitrov]] ja [[Otto Wille Kuusinen]]. Viikkoa myöhemmin Tuominen sai uuden asiaa koskevan kirjeen [[Neuvostoliiton kommunistinen puolue|Neuvostoliiton kommunistisen puolueen]] [[politbyroo]]lta. Hallituksen myöhäinen perustamisajankohta selittynee sillä, että Neuvostoliiton johtaja [[Josif Stalin]] uskoi viimeiseen asti [[Moskova]]ssa käytyjen neuvottelujen johtavan hänen haluamaansa lopputulokseen. Hallituksen johtoon alun perin suunnitellun Arvo Tuomisen kieltäydyttyä muodostamistehtävä annettiin [[Komintern]]in toimeenpanevan komitean sihteerille [[Otto Wille Kuusinen|Otto Wille Kuusiselle]].<ref>Jukka L. Mäkelä: ''Salaista palapeliä'', s. 134. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1964.</ref> Tuominen on itse jälkeenpäin kertonut, että hänen kieltäytymiseensä vaikutti ratkaisevasti elokuussa 1939 solmittu [[Molotov-Ribbentrop-sopimus]], joka oli järkyttänyt hänet perusteellisesti.<ref>Arvo Tuominen: ''Kremlin kellot'' (6. painos), s. 389. Helsinki: Tammi, 1957.</ref> Neuvostoliittolaiset sotavangit kertoivat talvisodan aikana, että Suomen rajoille keskitetyissä puna-armeijan joukko-osastoissa oltiin jo marraskuun puolivälissä varmoja sodan syttymisestä.<ref>Mäkelä 1964, s. 134.</ref>
 
Koska hallituksen piti olla Suomea ja sen kansaa edustava, myös muiksi ministereiksi valittiin Suomesta 1918 [[Neuvosto-Venäjä]]lle paenneita punaisia, silloisia [[kommunismi|kommunisteja]], Kuusinen, Anttila ja Lehén, sekä myöhemmin Neuvostoliittoon mennyt ryhmä, Rosenberg, Äikiä ja Lehtinen.<ref>Jussila, 22–23</ref>. Seitsemänneksi ministeriksi valittu Prokkonen oli alun perinkin Venäjän kommunistipuolueen jäsen. Hallituksen tarkoituksena oli hallita Neuvostoliiton talvisodassa valtaamille alueille perustettua [[Suomen kansanvaltainen tasavalta|Suomen kansantasavaltaa]]. Moskovan radio tosin väitti hallituksen olevan useiden puolueiden edustajien muodostama.