Wikipedia

Ero sivun ”Solunesterakkula” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
lähteitä alkuun
jatkoa
Rivi 1:
[[Kuva:Kasvisolu.png|thumb|Kasvisolu. Iso keskusvakuoli on kuvassa numerolla 10.]]
[[Kuva:Biological cell.svg|thumb|300px|Kaavakuva eläinsolusta ja sen osista: 1. [[Nukleoli]] 2. [[Tuma]] 3. [[Ribosomi]] 4. [[Vesikkeli]] 5. Karkea [[endoplasmakalvosto]] 6. [[Golgin laite]] 7. [[Solun tukiranka]] 8. Sileä [[endoplasmakalvosto]] 9. [[Mitokondrio]] '''10. Vakuoli''' 11. [[Solulima]] 12. [[Lysosomi]] 13. [[Keskusjyvänen|Sentrioli]]]][[Kuva:Kasvisolu.png|thumb|10. Vakuoli]]
 
'''Vakuoli''' eli '''solunesterakkula''' on [[kasvisolu]]jenerityisesti kasvi- ja hiivasolujensienisoluissa oleva [[soluelin]], joita on (myös joissakin eläin-[[alkueliö]]issä ja bakteerisoluissa),eläinsoluissa. jossaVakuoli on kalvonnestettä ympäröimänätäynnä nestettäoleva rakkula, jota ympäröi tonoplastiksi kutsuttu kalvo. VakuoliSe voi täyttää hyvinkin suuren osan kasvisolun tilavuudesta, Seja se vastaa osittain [[eläinsolu]]jen [[lysosomi]]a, sillä se sisältää hydrolyyttisiä [[entsyymi|entsyymejä]]. Se varastoi sisäänsä lyhyiksi tai vähän pidemmiksikin ajoiksi orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä solun aineenvaihdunnan sekundäärisiä tuotteita. VakuolinVarastotoimintojen kalvoa kutsutaan tonoplastiksi.lisäksi Vakuolinvakuolin tehtävänä on ylläpitää kasvisolun nestejännitystä.
 
== Rakenne ==
Vakuoli on nesteen täyttämä rakkula, jota ympäröi tonoplastiksi kutsuttu kalvo. Tonoplasti on yksinkertainen, kun esimerkiksi [[Viherhiukkanen|viherhiukkasia]] ja [[mitokondrio]]illa on kaksinkertainen kalvo. Tonoplasti säätelee aineiden pääsyä vakuoliin, ja veden siirtymistä elimen sisälle helpottavat kalvossa olevat [[proteiini]]t, [[akvaporiini]]t.<ref name="internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/18_solunesterakkulat?C:D=1464660&m:selres=1464660| Nimeke = Solunesterakkulat eli vakuolit| Julkaisu = Internetix| Julkaisija = Otavan Opisto| Viitattu = 4.7.2018}}</ref>

Tonoplastikalvon läpi sytosolista vakuoliin siirtyy positiivisia vetyioneja. Tästä seurannut [[happamuus]]ero johtaa muiden ionien liikkumisen vakuolin kalvon läpi niin sanotussa [[kemiosmoosi]]ssa.<ref>Campbell & Reece, s. 743.</ref> Koska tonoplastikalvo on valikoiva aineiden siirtämisessä, vakuolin sisällä oleva neste eroaa koostomukseltaan [[sytosoli]]sta.<ref name="campbell108">Campbell & Reece, s. 108.</ref> Vakuolissa on erilaisia [[makromolekyyli|makromolekyylejä]] hajottavia [[Entsyymi|entsyymejä]], ja se on [[Happamuus|happamampi]] kuin ympäröivä [[solulima]].<ref name="heino94">Heino & Vuento, s. 94.</ref>
 
Kasvisoluissa vakuoli muodostaa usein yhden suuren keskusvakuolin, joka syntyy, kun pienemmät vakuolit liittyvät toisiinsa kehittyessään. Keskusvakuoli voi käsittää jopa 90 prosenttia koko solun tilavuudesta.<ref name="heino94"/>
 
== Tehtävät ==
=== Kasvien vakuolit ===
Kasvien soluissa vakuoli on monipuolinen komponentti. Vakuoli on kasvien tärkein ionien, kuten [[kalium]]in ja [[kloridi]]n, varasto. Lisäksi [[siemen]]issä niin sanottujen varastosolujen vakuolit ovat täynnä proteiineja. Joidenkin kasvien vakuolit sisältävät solujen värjäämiseen käytettäviä pigmenttejä, kuten punaisia ja sinisiä pigmenttejä, joiden avulla kasvien [[teriö]]t värjäytyvät.<ref name="campbell108"/>
 
Rivi 14 ⟶ 18:
 
Vakuolin on tärkeässä asemassa myös kasvisolun kasvamisessa ja sen tukemisessa. Kasvisolut kasvavat, kun vakuolit imevät itseensä lisää vettä.<ref name="campbell108"/> Veden pintajännitys aiheuttaa myös nestejännitystä [[soluseinä]]ä vasten, mikä saa kasvisolut puristumaan tiiviimmin toisiinsa. Kasvisolukun veltostuessa koko kasvi alkaa nuutua.<ref name="internetix"/>
 
=== Muiden eliöiden vakuolit ===
Vakuoleita on erityisesti kasvi- ja sienisoluissa, joissa niitä voi olla yksi tai useampia. Monissa makeassa vedessä elävissä [[Alkueliöt|alkueliöissä]] on niin sanottuja sykkiviä vakuoleita, jotka poistavat soluista ylimääräisen veden ja näin pitävät yllä muun muassa suolatasapainoa.<ref name="campbell108"/>
 
[[Eläimet|Eläimillä]] vakuoleita voi syntyä [[endosytoosi]]n yhteydessä.<ref name="internetix"/> [[Fagosytoosi]]ssa esimerkiksi protistit ottavat soluunsa pienempiä organismeja tai ruokapartikkelita ja ympäröivät ne ruokavakuolilla, joka puolestaan yhdistyy lysosomiin, joka sulattaa ruoan. Ihmisillä fagosytoosiä käyttävät elimistöön kuulumattomia mirobeja ja aineita syövät [[makrofagi]]t.<ref name="campbell107">Campbell & Reece, s. 107.</ref>
 
== Lähteet ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Solunesterakkula”