Ero sivun ”Solunesterakkula” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Muutettu lähteetön epävarma tieto epätarkemmaksi mutta totuudenmukaiseksi Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
PtG (keskustelu | muokkaukset) lähteitä alkuun |
||
Rivi 3:
'''Vakuoli''' eli '''solunesterakkula''' on [[kasvisolu]]jen ja hiivasolujen [[soluelin]] (myös joissakin eläin- ja bakteerisoluissa), jossa on kalvon ympäröimänä nestettä. Vakuoli voi täyttää hyvinkin suuren osan kasvisolun tilavuudesta Se vastaa osittain [[eläinsolu]]jen [[lysosomi]]a, sillä se sisältää hydrolyyttisiä [[entsyymi|entsyymejä]]. Se varastoi sisäänsä lyhyiksi tai vähän pidemmiksikin ajoiksi orgaanisia ja epäorgaanisia aineita sekä solun aineenvaihdunnan sekundäärisiä tuotteita. Vakuolin kalvoa kutsutaan tonoplastiksi. Vakuolin tehtävänä on ylläpitää kasvisolun nestejännitystä.
== Rakenne ==
Vakuoli on nesteen täyttämä rakkula, jota ympäröi tonoplastiksi kutsuttu kalvo. Tonoplasti on yksinkertainen, kun esimerkiksi [[Viherhiukkanen|viherhiukkasia]] ja [[mitokondrio]]illa on kaksinkertainen kalvo. Tonoplasti säätelee aineiden pääsyä vakuoliin, ja veden siirtymistä elimen sisälle helpottavat kalvossa olevat [[proteiini]]t, [[akvaporiini]]t.<ref name="internetix">{{Verkkoviite | Osoite = http://opinnot.internetix.fi/fi/materiaalit/bi/bi2/04_solun_rakenne/18_solunesterakkulat?C:D=1464660&m:selres=1464660| Nimeke = Solunesterakkulat eli vakuolit| Julkaisu = Internetix| Julkaisija = Otavan Opisto| Viitattu = 4.7.2018}}</ref> Koska tonoplastikalvo on valikoiva aineiden siirtämisessä, vakuolin sisällä oleva neste eroaa koostomukseltaan [[sytosoli]]sta.<ref name="campbell108">Campbell & Reece, s. 108.</ref> Vakuolissa on erilaisia [[makromolekyyli|makromolekyylejä]] hajottavia [[Entsyymi|entsyymejä]], ja se on [[Happamuus|happamampi]] kuin ympäröivä [[solulima]].<ref name="heino94">Heino & Vuento, s. 94.</ref>
Kasvisoluissa vakuoli muodostaa usein yhden suuren keskusvakuolin, joka syntyy, kun pienemmät vakuolit liittyvät toisiinsa kehittyessään. Keskusvakuoli voi käsittää jopa 90 prosenttia koko solun tilavuudesta.<ref name="heino94"/>
== Tehtävät ==
Kasvien soluissa vakuoli on monipuolinen komponentti. Vakuoli on kasvien tärkein ionien, kuten [[kalium]]in ja [[kloridi]]n, varasto. Lisäksi [[siemen]]issä niin sanottujen varastosolujen vakuolit ovat täynnä proteiineja. Joidenkin kasvien vakuolit sisältävät solujen värjäämiseen käytettäviä pigmenttejä, kuten punaisia ja sinisiä pigmenttejä, joiden avulla kasvien [[teriö]]t värjäytyvät.<ref name="campbell108"/>
Monien kasvien solut käyttävät vakuolia käsittelemään [[Aineenvaihdunta|aineenvaihdunnan]] oheistuotteita, jotka muutoin voisivat vahingoittaa solua. Vakuolit voivat auttaa kasvia myös niitä syöviä eläimiä vastaan, sillä ne voivat sisältää myrkyllisiä tai pahanmakuisia aineita.<ref name="campbell108"/>
Vakuolin on tärkeässä asemassa myös kasvisolun kasvamisessa ja sen tukemisessa. Kasvisolut kasvavat, kun vakuolit imevät itseensä lisää vettä.<ref name="campbell108"/> Veden pintajännitys aiheuttaa myös nestejännitystä [[soluseinä]]ä vasten, mikä saa kasvisolut puristumaan tiiviimmin toisiinsa. Kasvisolukun veltostuessa koko kasvi alkaa nuutua.<ref name="internetix"/>
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Campbell, Neil A. & Reece, Jane B.| Nimeke = Biology| Vuosi = 2005| Julkaisupaikka = San Fransisco| Julkaisija = Pearson/Benjamin Cummings| Isbn = 0-321-26984-5}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Heino, Jyrki & Vuento, Matti| Nimeke = Biokemian ja solubiologian perusteet| Vuosi = 2014| Julkaisupaikka = Helsinki| Julkaisija = Sanoma Pro| Isbn = 978-952-63-2332-9}}
=== Viitteet ===
{{viitteet}}
{{solu}}
[[Luokka:Soluorganellit]]
| |||