Ero sivun ”Terijoen hallitus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 21:
Terijoen hallituksen julistuksen keskeisin kohta oli ilmoitus [[Suomen kansanarmeija]]n luomisesta, johon kuului suurimmillaan 22 594 miestä. Nämä sotilaat olivat lähinnä asevelvollisia [[karjalaiset#Karjalaiset (itämerensuomalainen kansa)|karjalaisia]], [[inkeriläiset|inkeriläisiä]] ja muita [[Suomen kieli|suomenkielisiä]], joista vanhimmat olivat [[Suomen sisällissota|Suomen sisällissodan]] jälkeen maasta paenneita punaisia. Heidän vihreä asepukunsa erottui selvästi neuvostojoukkojen käyttämästä. Tämän osaston piti olla Suomen valloituksen jälkeen siellä tarvittavien turvallisuusjoukkojen perustana, ja sen tehtäviin kuului hallituksen julistuksen mukaan myös Suomen kansantasavallan lipun kohottaminen [[Presidentinlinna]]n katolle ”työtätekevien riemuksi ja [[kansanvihollinen|kansanvihollisten]] kauhuksi”.<ref>Huttunen 1974, s. 46–47.</ref>
Lisäksi hallituksen ohjelmaan sisältyi lupauksia muun muassa kahdeksan tunnin työpäivästä, työttömyyden lopettamisesta sekä suurtilojen pakkolunastuksesta. Suomen kansanhallituksella oli myös oma raha ja se julkaisi neljää sanomalehteä, Kansan Valta, Kansan Sana, Kansan Armeija ja Suomen Kansan Ääni. Keskeisimmät lehdistä olivat Kansan Valta ja Suomen Kansan Ääni, joita jaettiin lentolehtisinä etenkin rintamalla. Terijoen hallituksen yleisjulistus ei ollut Suomessa uskottava, eikä se juuri levinnyt kansan tietoisuuteen. [[Jukka L. Mäkelä]]n mukaan Kuusisen hallituksen yleisjulistus sisälsi niin valheellisia ja vääristeltyjä väitteitä Suomen oloista ja Suomessa vallinneista mielialoista, että sen allekirjoittajien on itsekin täytynyt tietää puhuvansa vastoin parempaa tietoaan. Esimerkiksi kahdeksan tunnin työpäivä oli toteutettu Suomessa jo 22 vuotta aiemmin, työttömyys oli Suomessa vähäistä ja kausiluonteista, ja suurtilat olivat käytännössä lakanneet olemasta vuoden 1918 torpparilain ja vuoden 1922 [[Lex Kallio]]n myötä.<ref>Mäkelä 1964, s.
Terijoen hallitus esitti ensitöikseen Neuvostoliitolle keskinäisen ystävyys- ja avunantosopimuksen solmimista, joka allekirjoitettiin Moskovassa 2. joulukuuta 1939. Sopimuksen turvin Neuvostoliitto katsoi taanneensa itselleen ne edut, joita se oli tavoitellut aikaisemmin neuvotellessaan Moskovassa [[Cajanderin III hallitus|Cajanderin III hallituksen]] edustajien kanssa. Se sai sopimuksen mukaisesti Kuusiselta [[Karjalan kannas|Karjalankannaksen]] eteläosat, strategisesti tärkeitä [[Suomenlahti|Suomenlahden]] saaria, [[Kalastajasaarento|Kalastajasaarennon]] länsiosan, sekä vuokralle [[Hanko|Hangon]] laivastotukikohtan. Sopimuksessa sovittiin myös laajahkon suomensukuisten kansojen asuttaman alueen liittämisestä Kuusisen Suomeen.
| |||