Ero sivun ”Asevelvollisuus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kumottu muokkaus 17407510, jonka teki Roopeluhtala (keskustelu) Epäjohdonmukaista. ks. keskustelu Merkkaukset: rv Kumoaminen |
Kumottu muokkaus 17411364, jonka teki J. Sketter (keskustelu) Asia on nyt toivottavasti käsitelty keskustelussa. Merkkaukset: rv Kumoaminen |
||
Rivi 100:
Asevelvollisuuden vastustajat väittävät nykyisen asevoimien teknisen kehityksen tehneen yleisestä asevelvollisuudesta paitsi kalliin myös hyödyttömän verrattaessa sen suorituskykyä tekniseen ammattiarmeijaan.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://warontherocks.com/2013/12/drafted-armies-are-self-killing-machines/|nimeke=Drafted Armies are Self-Killing Machines - War on the Rocks|julkaisu=War on the Rocks|ajankohta=2013-12-06|viitattu=2018-02-12|ietf-kielikoodi=en-US}}</ref> Asevelvollisuuden vastustajat pitävät käsitystä asevelvollisuuden halpuudesta myyttinä, joka johtuu [[vaihtoehtoiskustannus]]ten tuntemattomuudesta: he väittävät että yleinen asevelvollisuus käyttää enemmän resursseja verrattuna ammattiarmeijaan, esimerkiksi työvoiman käyttönä, kuin sillä säästetään rahaa.<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.econlib.org/library/Columns/y2011/Hallconscription.html|nimeke=Joshua C. Hall, The Worldwide Decline in Conscription: A Victory for Economics? {{!}} Library of Economics and Liberty|julkaisu=www.econlib.org|viitattu=2016-12-28}}</ref>
Alankomaissa 1990-luvulla tehdyn tutkimuksen mukaan asevelvollisuuden suorittaminen laski siellä ansiotasoa keskimäärin viidellä prosentilla vielä kymmenen vuotta palveluksen jälkeen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://scholar.harvard.edu/imbens/files/evaluating_the_cost_of_conscription_in_the_netherlands.pdf|nimeke=Evaluating the Cost of Conscription in The Netherlands|tekijä=Guido Imbens, Wilbert van der Klaauw|julkaisu=Journal of Business & Economic Statistics|ajankohta=1995|julkaisija=American Statistical Association|viitattu=12.2.2018}}</ref>
Suomalais-saksalais-yhdysvaltalainen tutkimus Panu Poutvaaran, Katarina Kellerin ja Andreas Wagenerin tekemänä osoittaa, että nuorten pakollinen asepalvelus on ollut OECD-maissa yhteydessä keskimääräistä heikompaan talouskasvuun vuosina 1960–2000. Kielteinen kasvuvaikutus on sitä pahempi, mitä suurempi osa työikäisestä väestöstä joutuu palvelukseen ja mitä pitempi keskimääräinen palvelusaika on.<ref>Keller, K., Poutvaara, P. & Wagener, A. 2008 - Military Draft and Economic Growth in OECD Countries</ref>
| |||