Ero sivun ”Romeo ja Julia” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lisätty tieto arabialaisen legendan vaikutteista sekä lähde. |
|||
Rivi 4:
Shakespeare löysi aiheen [[Arthur Brooke]]n englanninkielisestä runosta ''The Tragicall Historye of Romeus and Juliet'' (1562), joka oli käännös Ranskan kautta välittyneestä italialaisesta kertomuksesta. Tarinan Romeosta ja Juliasta (italiaksi Giulietta) kirjoitti alun perin italialainen [[Luigi da Porto]] 1520-luvulla. Shakespeare ehti ensimmäisenä kirjoittaa aiheesta näytelmän. Shakespeare käyttää useissa muissakin näytelmissään ''Romeossa ja Juliassa'' esiintyvää ''Liebestod-motiivia'', joka yhdistää [[Rakkaus|rakkauden]] ja [[kuolema]]n toisiinsa.
Professori [[Jaakko Hämeen-Anttila|Jaakko Hämeen-Anttilan]] mukaan Romeon ja Julian tarinaan on vaikuttanut arabialainen legenda [[Leila ja Majnun|Laylásta ja Majnúnista]]. Myös siinä on kyse tavoittamattomasta rakkaudesta sekä rakkauden ja kuoleman yhteydestä.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://areena.yle.fi/1-4445666|nimeke=Radio 1:n erikoislähetykset {{!}} Romeon ja Julian esikuva on peräisin Lähi-idästä|julkaisu=areena.yle.fi|viitattu=2018-07-02|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
== Näytelmän henkilöt ==
Rivi 53 ⟶ 55:
Näytelmä on innoittanut myös useita säveltäjiä. Ranskalainen [[Hector Berlioz]] sävelsi sen pohjalta sinfonian vuonna 1839, ranskalainen [[Charles Gounod]] [[Romeo ja Julia (Gounod'n ooppera)|oopperan]] vuonna 1867, venäläinen [[Pjotr Tšaikovski]] sinfonisen runon vuonna 1870 ja [[Sergei Prokofjev]] [[Romeo ja Julia (Prokofjev)|baletin]] vuonna 1936.
== Lähteet ==
{{Viitteet}}
== Katso myös ==
| |||