Ero sivun ”Murrejatkumo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti osion oikean nimiseksi.
laajennettu jonkin verran, lähteenä Anhavan kirja (ainoa tähän aikaisemmin merkitty lähde on verkkosivu, joka ei enää aukea)
Rivi 1:
'''Murrejatkumo''' on eräs [[dialektologia]]n peruskäsite,. jollaSillä tarkoitetaan tilannettasaman [[kieli|kielen]] eri murteiden tai toisilleen lähisukuisten kielten muodostamaa ryhmä, jossajonka yhdensisällä kielipiirteeneri kielipiirteiden maantieteellisen levikinlevinneisyyden rajat eli [[isoglossi]]t eivät olevastaa kimppuuntuneettoisiaan, jyrkiksiminkä murrerajoiksivuoksi ei ole jyrkkiä murrerajoja, vaan murteet muodostamat jatkumoja. Tällainen on tilanne myös monien erillisinä pidettyjen kielten välisten rajojen kohdalla.
 
Murrejatkumoille tyypillistä on, että ihmiset ymmärtävät lähiseudun asukkaiden puhetta ilman muuta, koska murre-erot eivät ole kovin suuret, hieman kauempana asuvien puhetta jo työläämmin, kun taas useissa tapauksissa saman murrejatkumon vastakkaisten äärilaitojen asukkaat eivät ymmärrä toistensa puhetta lainkaan, elleivät ole sitä varta vasten opetelleet. Missään kohdassa murrejatkumon sisällä ei kuitenkaan ole sellaista rajaa, jonka vastakkaisilla puolilla lähellä toisiaan asuvat eivät ymmärtäisi toisiaan.<ref name=Anhava>{{kirjaviite | Tekijä = Jaakko Anhava | Nimeke = Maailman kielet ja kielikunnat | Sivut = 12–13 | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref>
Euroopassa olevia murrejatkumoja ovat muun esimerkiksi skandinavian murrejatkumo ([[ruotsin kieli|ruotsi]], [[norjan kieli|norja]] ja [[tanskan kieli|tanska]]) sekä länsigermaaniset [[saksan kieli|saksan]] ja [[hollannin kieli|hollannin]] kielet.
 
Murrejatkumot olivat yleisiä vanhan [[maatalousyhteiskunta|maatalousyhteiskunnan]] aikana, kun maaseudun asukkaat harvoin muuttivat kovin kauas synnyinpaikaltaan eikä valtiollisten [[yleiskieli|yleiskielten]] vaikutus ollut niin voimakas, että se olisi sanottavasti tasoittanut paikallisia murre-eroja tai tehnyt valtioiden välisistä rajoista selviä kielirajoja.<ref name=Anhava /> Murrejatkumoiden olemassaolo tekee monessa tapauksessa vaikeaksi ratkaista, mitkä ovat eri kieliä ja mitkä vain saman kielen eri murteita, varsinkin jos kyseisillä kielillä ei ole vakiintunutta kirjakieltä.<ref name=Anhava />
 
Euroopassa tyypillisen murrejatkuman muodostavat esimerkiksi [[hollanti|hollannin]] ja [[saksan kieli|saksan]] murteet [[Alankomaat|Alankomaiden]] rannikolta [[Itävalta|Itävallan]] kaakkoisille rajaseuduille saakka.<ref name=Anhava /> Hollanti ja saksa ovat selvästi eri kieliä, mutta niiden ydinalueiden välillä on katkeamaton ketju erilaisia ''siirtymämurteita'', joissa on piirteitä molemmista.<ref name=Anhava /> Myös [[skandinaaviset kielet|skandinaavisten kielten]] eli [[ruotsin kieli|ruotsin]], [[norjan kieli|norjan]] ja [[tanskan kieli|tanskan]] murteet muodostavat murrejatkumon.
 
==Lähteet==
* [http://www.helsinki.fi/hum/skl/ssu/aluejasos/peruskasitteita.pdf Dialektologian peruskäsitteitä]{{deadlink}} (Helsingin yliopisto)
 
{{tynkä/Kieli}}