Ero sivun ”Valoeetteri” versioiden välillä

27 merkkiä poistettu ,  2 vuotta sitten
p
korjattu paha anglisismi
p (stilisointia)
p (korjattu paha anglisismi)
Tietämyksen lisääntyessä eetteriltä vaaditut ominaisuudet osoittautuivat yhä hankalammiksi. Eetterin olisi pitänyt olla toisaalta fluidi (kaasu tai neste) täyttääkseen avaruuden, mutta samalla terästäkin jäykempi ja kimmoisempi, jotta valo kulkisi siinä ilman energiahäviöitä. Sen olisi pitänyt olla massaton ja viskositeetiton, jottei se vaikuttaisi planeettojen kiertoratoihin, sekä täysin läpinäkyvä, täysin [[dispersio]]ta aiheuttamaton ([[taitekerroin]] vakio), kokoonpuristumaton ja jatkuva hyvin pieneen mittakaavaan asti.
 
[[Michelsonin–Morleyn koe|Michelson-Morleyn kokeella]] vuonna 1887 yritettiin turhaan osoittaa eetteri todeksi. Eetteriteoriaa yritettiin tämän jälkeen vielä pelastaa esittämällä syitä, joista kokeen epäonnistuminen olisi voinut johtua, vaikka eetteriä olisikin olemassa. Näytti kuitenkin, että se vaatisi absoluuttisen viitekehyksen, jossa yhtälöt pätisivät, sillä epätyydyttävällä ehdolla että yhtälöt ovat eri muodossa liikkuvalle havaitsijalle. Nämä vaikeudet innoittivat [[Albert Einstein]]ia muodostamaan [[erityinen suhteellisuusteoria|erityisen suhteellisuusteorian]], jajota siinäkehitellessään prosessissa Einsteinhän hylkäsi vaatimuksen valoeetterillevaloeetterihypoteesin. Valoeetteri joutui tarpeettomana [[Occamin partaveitsi|Occamin partaveitsen]] leikkasi sen pois leikkaamaksitarpeettomana.
 
Myös viime aikoina on esitetty erilaisia eetterihypoteeseja, mutta niitä pidetään yleisesti [[pseudotiede|näennäistieteenä]]. Näissä alkuperäistä eetterihypoteesia on kehitetty edelleen, joskin pohjalla on edelleen vanha ajatus mekanistisesta kimmoisasta värähtelevästä aineksesta tai taustarakenteesta, joka sekä synnyttää aalto- ja hiukkasilmiöt että siirtää ne. Esimerkki tällaisesta teoriasta on [[Kauko Nieminen|Kauko Niemisen]] eetteripyörreteoria<ref>Kauko Nieminen: Eetteripyörteet voimina, ISBN 951-99532-4-8</ref>.