Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 5:
Jacob Bremerillä oli omistuksia myös Turun sokeritehtaassa ja molemmissa tupakkatehtaissa, Järvenojan paperitehtaassa, Åvikin lasitehtaassa, Kupittaan tiilitehtaassa, sahoissa Koskella ja Luvialla sekä Itä-Intian kauppakomppaniassa. Lisäksi hän omisti useita liiketiloja, sätereitä, rälssitiloja ja mm. Tuorlan rusthollin Piikkiössä, jossa hänen pojantyttärensä [[Fredrika Bremer]] syntyi.
Hän kävi kuusi vuotta triviaalikoulua ja työskenteli menestyksekkäästi Västeråsin kaupungin lääninhallituksen virassa
<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/16937|nimeke=Jacob Bremer|julkaisu=sok.riksarkivet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref>
Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamatavaraliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, joista hän sai palkkaa vain kahdelta viimeiseltä vuodelta Kockin kuoltua.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://sok.riksarkivet.se/Sbl/Mobil/Artikel/16937|nimeke=Jacob Bremer|julkaisu=sok.riksarkivet.se|viitattu=2018-06-26}}</ref>
Vuonna 1737 hän sai pitkällisten vaikeuksien jälkeen Turun maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alunperin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Koska Bremer ei ollut paikallisen porvarin poika eikä naimisissa porvarissäätyyn kuuluvan naisen kanssa, hänelle ei annettu lupaa muun tavaran kauppaan kuin mitä hän oli jo 'oppipoikana' tehnyt. Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten jäsenyys Turun hallioikeuden johtokunnassa 1740. Liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän oli Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.
Rivi 14 ⟶ 16:
Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, josta hän lopulta omisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä lankonsa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti 1765 hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon, jonka hän sittemmin antoi vävylleen.
Bremer oli jo varhain mukana suolantuonnissa Espanjasta ja hänestä tuli Turun suurin laivanvarustaja. 1750-luvulla hän omisti osuuksia kahdesta kaupungin suurimmasta aluksesta 'Storfursten af Finland', jonka kantavuus oli 300 [[Lästi|lästiä]] ja 'Nordstierna', jonka kantavuus oli 222 [[Lästi|lästiä]]. Bremer ei koskaan hankkinut suurta laivaa pelkästään omaan omistukseensa, vaan jakoi riskin vähintään neljän muun osakkaan kesken.
Turvatakseen puutavaran saannin Bremer hankki osuuksia vesisahoista Turun ja Porin läänistä. Elämänsä loppupuolella hän omisti puolet Marttilan Kosken sahasta, osuuksia Luvian sahasta ja omisti Kauvatsan Sääkskosken sahan kokonaan. Hyvinä satovuosina Bremer vei laivoillaan suuria määriä viljaa.
| |||