Ero sivun ”Mesikaste” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
kuvia
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
lisätty haittoja, joita löytyy juuri nyt Turussa
Rivi 10:
 
Myös ihmiset ovat hyödyntäneet mesikastetta. [[Arabit]] keräävät [[tamariskit|tamariskilla]] elävän [[kilpikirva]]n ''Trabutina mannipara''n mesikastetta ja kutsuvat sitä nimellä ''man''. [[Juutalaisuus|Juutalaisten]] sukukronikassa [[Vanha testamentti|Vanhassa testamentissa]] mainittu [[manna]] on todennäköisesti ollut samaa ainetta. [[Australia]]n [[aboriginaalit]] käyttävät [[luteet|luteiden]] mesikastetta ravintona. [[Mehiläiset]] keräävät mesikastetta niin paljon, että suurin osa syömästämme [[hunaja]]sta on peräisin mesikasteesta. Mesikasteen maailmanlaajuinen tuotanto on valtava, sillä yksi kirva voi tuottaa seitsemän pisaraa tunnissa.
 
==Haitat ihmisille==
Mesikastetta tihkuvien puiden alla pinnat tulevat tahmeiksi. Suomessa mesikastetta esiintyy etenkin [[lehmukset|lehmuksissa]] keskikesällä. Lehmuksen alle pysäköidyn auton tai polkupyörän saa puhtaaksi kasviöljypohjaisella liuottimella.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2015/08/24/vuodenajan-riesa-tahmainen-tavara-sotkee-autot---nain-paaset-siita-eroon | Nimeke = Vuodenajan riesa, tahmainen tavara sotkee autot - näin pääset siitä eroon| Tekijä = Arvela, Ossi| Julkaisu =Etelä-Suomen Sanomat | Ajankohta = 24.8.2015|Viitattu = 26.6.2018 }}</ref><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.ts.fi/uutiset/paikalliset/511250/Lehmuksista+valuu+nyt+kirvojen+kakkaa | Nimeke = Lehmuksista valuu nyt kirvojen kakkaa| Julkaisu = Turun Sanomat| Ajankohta = 16.7.2013 | Viitattu = 26.6.2018 }}</ref>
 
Mesikaste muodostaa [[voihappo]]a, joka muodostaa härskiintyneen voin tai jopa oksennuksen kaltaista pahaa hajua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-5796517 | Nimeke = Helsingin Espalla lemuaa voihappo| Tekijä = | Julkaisu = Yle Uutiset| Ajankohta = 25.7.2007| Viitattu = 26.6.2018 }}</ref>
 
== Lähteet ==
* Hölldobler, Bert & Wilson, Edward O. 1996: Muurahaiset. Art House. Cosmoprint Oy, Helsinki. S. 157–169. ISBN 951-884-194-2
* Tirri R., Lehtonen J., Lemmetyinen R., Pihakaski S., & Portin P. 1993: Biologian sanakirja. Otava. Keuruu. ISBN 951-1-11390-9
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
{{Tynkä/Hyönteinen}}