Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 15:
Bremer oli jo varhain mukana suolantuonnissa Espanjasta ja hänestä tuli Turun suurin laivanvarustaja. 1750-luvulla hän omisti osuuksia kahdesta kaupungin suurimmasta aluksesta 'Storfursten af Finland', jonka kantavuus oli 300 lästiä ja 'Nordstierna', jonka kantavuus oli 222 lästiä.
Turvatakseen puutavaran saannin Bremer hankki osuuksia vesisahoista Turun ja Porin läänistä. Elämänsä loppupuolella hän omisti puolet Marttilan Kosken sahasta, osuuksia Luvian sahasta ja omisti Kauvatsan Sääkskosken sahan kokonaan. Hyvinä satovuosina Bremer vei laivoillaan suuria määriä viljaa. Vuodesta 1755 Bremer oli Turun merimieshuoneen johtaja.
Bremerillä ei ollut perittyä omaisuutta hänen aloittaessaan kauppiasuraansa. Vauraus kasvoi työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Hän ei ottanut vastaan arvonimiä tai muita kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies|julkaisu=Juhan suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref>
Jakob Bremerin kuoleman 1785 jälkeen yrityksen liiketoimintaa jatkoi menestyksekkäästi hänen leskensä [[Ulrika Fredrika Bremer]] omaan kuolemaansa vuoteen 1798 asti.
Ensimmäisestä avioliitosta 13. tammikuuta 1741—1766 Turun raatimies Josef Pippingin tyttären Margareta Pippingin (14.11.1723—23.4.1766) kanssa hänellä oli 11 lasta, joista vain Isac Bremer (1741–1774), [[Josef Bremer vanhempi|Josef Bremer]] (1743–1814), Anna Magdalena Bremer (1747—1769), Margareta Lovisa Krabbe (1754—1803) ja Reinhold Bremer (1764—1809) elivät aikuisiksi.
| |||