Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
Rivi 11:
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten Turun hallioikeuden puheenjohtajuus 1740 ja liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin oli jo Suomessa ja omisti 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan Mårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.
Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, josta hän lopulta omisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä lankonsa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon, jonka hän sittemmin antoi vävylleen.
Han blev tidigt delägare i flera "spanienfarare" som importerade salt, och blev efterhand Åbos främste redare; på 1750-talet var han delägare i stadens största fartyg som Storfursten af Finland om 300 läster och Nordstiernan om 222 läster. Från staden exporterades samtidigt bräder, tjära och järn. För att trygga sin tillgång på trävaror köpte Bremer andelar i flera vattensågar i Åbo och Björneborgs län. Mot slutet av sitt liv ägde han halva Koskis såg i Sankt Mårtens socken, andel i Luvia såg och hela Sääkskoski såg i Kauvatsa.
| |||