Ero sivun ”Jakob Bremer” versioiden välillä

1 166 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
Västeråsista Jacob Bremer lähti 1727 velipuolensa Franz Kockin luokse Turkuun. Hän työskeli Franzin mauste- ja rihkamaliikkeessä kauppa-apulaisena kymmenisen vuotta, kunnes 1737 sai maistraatilta luvan avata vaatepuodin, joka möi myös mausteita. Alunperin hän oli aikonut perustaa silkkikangas- ja vaatepuodin. Samaan aikaan hänestä tuli porvari, koska vain heillä oli oikeus toimi kauppiaina.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies|julkaisu=Juhan suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref>
 
Vähitellen hänelle kertyi muita virkoja kuten Turun hallioikeuden puheenjohtajuus 1740 ja liike-elämän puolella Jacob laajensi toimintaansa laivanvarustukseen sekä teollisuuteen. Vuodet 1742-431742—43 hän joutui toimimaan Tukholmasta käsin ns. pikku vihan aikaan. Muutaman vuoden päästä hän kuitenkin oli jo Suomessa ja omisti mm. vuonna 1748 rakennetun Åvikin lasitehtaan osakkuudenMårten Depongin kanssa Somerolla, joka oli pitkään maan suurin.
 
Jacob Bremerin suuren tarmokkuuden osoituksena voi pitää hänen toimintaansa turkulaisen teollisuuden merkittävänä alullepanijana. Vuonna 1757 Bremer perusti yhtenä osakkaana Turun sokeritehtaan, jajosta muutamiahän vuosialopulta myöhemminomisti puolet ja 1763 Turun tupakkatehtaan, jossa hän oli pääosakas. Hän pisti pystyyn Järvenojalle paperitehtaan 1764 yhdessä appensa Hans Henrik Wittfoothin kanssa ja otti hoitoonsa yhdessä Johan Christopfer Frenckellin kanssa Turun ainoan kirjapainon.
 
Han blev tidigt delägare i flera "spanienfarare" som importerade salt, och blev efterhand Åbos främste redare; på 1750-talet var han delägare i stadens största fartyg som Storfursten af Finland om 300 läster och Nordstiernan om 222 läster. Från staden exporterades samtidigt bräder, tjära och järn. För att trygga sin tillgång på trävaror köpte Bremer andelar i flera vattensågar i Åbo och Björneborgs län. Mot slutet av sitt liv ägde han halva Koskis såg i Sankt Mårtens socken, andel i Luvia såg och hela Sääkskoski såg i Kauvatsa.
 
Under goda år exporterade Bremer även stora mängder spannmål. Förutom salt importerades viner, kolonialvaror och manufakturer från Syd- och Västeuropa samt lin och hampa från Ryssland.
Från 1755 var han även direktör för Åbo sjömanshus. Han var även ägare till flera andra industrianläggningar, och kom att lovordas i riksdagsberättelsen 1770.
 
Bremerillä ei ollut lainkaan perittyä omaisuutta aloittaessaan kauppiasuraansa. Vauraus kasvoi valtavalla työteliäisyydellä, säästäväisyydellä ja tarkalla suunnittelulla. Hän ei ottanut vastaan arvonimiä tai muita kunnianosoituksista, joita aikalaiset hänelle tarjosivat.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://juhansuku.blogspot.com/2008/05/turun-rikkain-mies.html|nimeke=Juhan suku-uutiset: Turun rikkain mies|julkaisu=Juhan suku-uutiset|ajankohta=2008-05-23|viitattu=2018-06-25}}</ref>
Rekisteröitymätön käyttäjä