Ero sivun ”Kampakeraaminen kulttuuri” versioiden välillä

'''Kampakeraaminen kulttuuri''' on [[Koillis-Eurooppa|Koillis-Euroopan]] havumetsävyöhykkeellä noin 5000-20005000–2000 eaa. vallinnut [[Kivikausi|kivikautinen]] kulttuuripiiri. Se ulottui laajimillaan [[Pohjanlahti|Pohjanlahdelta]] ja [[Itämeri|Itämereltä]] [[Ural (vuoristo)|Uralille]] ja [[Veiksel|Veikselin]] suulta [[Pohjoinen jäämeri|Jäämerelle]]. Kampakeraaminen kulttuurin astiat ovat koko kulttuurin ilmenemisalueella yhdenmuotoisia, mutta niiden koristeluissa on eroja. Kampakeraamisen kulttuurin ilmenemisalue on jotakuinkin sama kuin myöhempien [[Suomalais-ugrilaiset kielet|suomalais-ugrilaisia kieliä]] puhuneiden kansojen, joten on mahdollista että kampakeraaminen kulttuuri on kuulunut tähän kielikuntaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=toim. Matti Saarnisto|Nimeke=Karjalan synty|Vuosi=2003|Sivu=183-187|Julkaisija=Gummerus Kirjapaino Oy}}</ref>

[[Tiedosto:Comb ceramic pottery from Taipalsaari, Finland.jpg|pienoiskuva|[[Taipalsaari|Taipalsaarelta]] löytynyt Kampakeraaminenkampakeraaminen saviastia.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.finna.fi/Record/musketti.M012:KM30887:995#image|nimeke=saviastia; kampakeraaminen saviastia|julkaisu=www.finna.fi|viitattu=2018-01-23|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>]]Kampakeramiikka edustaa ensimmäistä [[keramiikka]]a Suomessa. Nimensä kulttuuri on saanut kampaleimoin koristelluista, kaarevapohjaisista, 40&ndash;50 litran vetoisista [[keramiikka|keraamisista]] astioista.

Saven sideaineena käytettiin [[hiekka]]a, [[kvartsi]]- tai [[maasälpä]]murskaa, [[asbesti]]a, palanutta luuta, kalkkikivirouhetta, [[simpukat|simpukankuorta]] ja höyheniä tai kasvien osia. Sekoitussuhteet vaihtelivat eri kulttuurivaiheissa ja ryhmissä. Astia valmistettiin kiertämällä savivöitä päälletysten spiraaliksi. Koristelussa käytettiin hammastettua, lyhytpiikkistä "kampaleimasinta". Näitä puu-, luu- tai kivileimasimia on ollut eripituisia ja erilevyisiä. Kuvioinnissa on käytetty myös muita painantavälineitä, kuten ruokoja, kierrenuoria, korsia ja kalan sekä linnun nikamia. On myös vain viillelty terävillä välineillä suoria viivoja geometriseksi kuvioinniksi. Kuviot muodostivat astioiden pintaan vaakasuoria vyöhykkeitä. Kuvion muotoa käytetään apuna iän määrittämisessä. Leimakuvion lisäksi jonakin aikana tyypillistä pintakuviointia olivat kuoppapainanteet. Siksi, että neNe lisäsivät astian kestävyyttä poltettaessa valmis astia avotulessa noin 400&nbsp;°C:ssa. Astiat olivat suhteellisen kookkaita, jopa 45 -litraisia.<ref>Suomen historian pikkujättiläinen Sivu 16. </ref>