Ero sivun ”Franz Böhme” versioiden välillä

'''Franz Böhme''' ([[15. huhtikuuta]] [[1885]] [[Zeltweg]], [[Steiermark]], [[Itävalta]] – [[29. toukokuuta]] [[1947]] [[Nürnberg]]) oli kenraalimajuri [[Itävallan armeijassaarmeija]]ssa ja vuoristojääkärikenraalivuoristojoukkojen kenraali [[natsi-Saksa]]n [[Wehrmacht|Saksan armeijassa]] [[Toinen maailmansota|toisentoisessa maailmansodanmaailmansodassa]] aikana. Hän oli vastuussa useista [[sotarikos|sotarikoksista]] toimiessaan komentajana Saksan miehittämässä [[Serbia]]ssa 1941. Böhme johti vuoristoarmeijakuntaa [[Suomen Lappi|Suomen Lapissa]] ja sodan lopulla hän johti saksalaisia joukkoja [[Norja]]ssa.<ref name="PRIS">[http://www.bridgend-powcamp.fsnet.co.uk/General%20der%20Gebirgstruppe%20Franz%20B%F6hme.htm Prisoners at Special Camp 11, Franz Böhme] Luettu 5.1.2009</ref>

Ensimmäisen maailmansodan aikana Böhme oli upseerina [[Itävalta-UnkariUnkarin armeija]]n armeijassassa. Sodan päätyttyä tappioon Böhme jäi palvelukseen toimien esikuntaupseerina ja komentajana eri yksiköissä. Vuonna 1935 hänet ylennettiin Itävallan armeijan kenraalimajuriksi. <ref name="Ritt"/>

Böhme jäi palvelukseen myös natsi-Saksan [[Wehrmacht|Saksan armeijaan]]iin sen jälkeen kun Itävalta oli [[Anschluss|liitetty Saksaan]]. Hän yleni kenraaliluutnantiksi kesällä 1939 hiukan ennen [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] alkua.<ref name="PRIS"/>

Armeijakunta oli mukana myös [[operaatio Marita]]ssa, kun natsi-Saksa valtasi [[Kreikka|Kreikan]] keväällä 1941. Böhmen armeijakunta jäi Balkanille miehitystehtäviin ja suoritti partisaanien vastaisia toimia Kreikan lisäksi myös Serbiassa. Partisaanien suorittamat iskut hän kosti siviileille teloituttamalla jopa 100 serbialaista yhtä tapettua saksalaista kohden ja 50 serbialaista yhtä haavoittunutta saksalaista kohden.<ref name="PRIS"/> Esimerkkitapauksiksi Böhme määräsi sotilaansa teloittamaan [[Kraljevo]]n ja [[Kragujevac]]in kaupunkien miesväestön. Jälkimmäisessä teloitettiin myös poikalapsia, jotta uskottava summa saataisiin aikaiseksi. 21. lokakuuta 1941 yli 2000 kragujevacilaista marssitettiin pelloille kaupungin läheisyyteen ja ammuttiin. Serbien oma suojeluskunta auttoi saksalaisia tehtävässä. <ref>{{kirjaviite|Tekijä=John R. Lampe|Nimeke=Yugoslavia as history: twice there was a country|Vuosi=2000|Sivu=217|Julkaisija=Cambridge University Press|Tunniste=ISBN 0521774012}}</ref> Kaksi ja puoli kuukautta kestäneen hallintonsa aikana Böhme tukahdutti heränneen kapinan ja teloitutti useita tuhansia serbialaisia. Hänen johdollaan käynnistyi myös erityisesti juutalaisiin ja mustalaisiin kohdistetut vainot Balkanin alueella. <ref>{{kirjaviite|Tekijä=Hana Weiner, Dalia Ofer, Anne Barber|Nimeke=Dead-end journey: the tragic story of the Kladovo-Šabac group|Vuosi=1996|Sivu=146-157|Julkaisija=University Press of America|Tunniste=ISBN 0761801995}}</ref>

Tammikuussa 1942 Böhme siirtyi armeijakuntineen takaisin Saksaan, josta se siirrettiin touko-kesäkuussa Suomen Lappiin. Armeijakunta siirtyi [[Kiestinki|Kiestingiin]]in, jossa se pysyi koko Suomessa olonsa ajan. [[Karl Eglseer]] otti sen komennon joulukuussa 1943. Tammikuussa 1944 Böhme siirtyi [[Salzburg]]iin ja toimi XVIII sotilaspiirin komentajana. Kesäkuussa hänet siirrettiin Balkanilla olleen [[Saksan 2. panssariarmeija|2. panssariarmeijan]] komentajaksi [[Lothar Rendulic]]in tilalle. Heinäkuussa Böhme loukkaantui, kun häntä kuljettanut [[Fieseler Storch]] -lentokone syöksyi maahan. Hänet siirrettiin [[Wehrmachtin komentajareservi|Führer-reserviin]]in, josta hän palasi komentamaan joukkoja Norjaan tammikuussa 1945.<ref name="PRIS"/>

Böhme antautui briteille lokakuussa 1945 ja hän jäi sotavankeuteen. [[Nürnbergin oikeudenkäynnit|Nürnbergin sotarikosoikeudenkäynneissä]] häntä syytettiin Serbiassa tehdyistä sotarikoksista, mutta hän surmasi itsensä hyppäämällä Nürnbergin vankilan 4.neljännen kerroksen ikkunasta ennen kuin hänet ehdittiin tuomita.<ref name="PRIS"/>