Versio 7. maaliskuuta 2018 kello 17.11 muokkaa ShakePilli (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 1 787 muokkausta lähdeosio Merkkaus: 2017 source edit ← Vanhempi muutos		Versio 21. kesäkuuta 2018 kello 09.17 muokkaa kumoa LCHawk (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, palauttajat 3 922 muokkausta muutettu KTL->THL Uudempi muutos →
Rivi 7: Kuitenkin Unicefin Lapsen oikeuksien sopimuksessa mainitaan, että ''Lapsella on lähtökohtaisesti oikeus elää vanhempiensa kanssa, jos hänellä on hyvä ja turvallista olla heidän kanssaan. Vanhemmistaan erossa asuvalla lapsella on oikeus tavata ja pitää säännöllisesti yhteyttä kumpaankin vanhempaansa.''<ref>{{Verkkoviite\|osoite=https://www.unicef.fi/lapsen-oikeudet/sopimus-lyhennettyna/\|nimeke=Sopimus lyhennettynä\|julkaisu=Unicef\|viitattu=2017-11-12\|ietf-kielikoodi=fi}}</ref> Isyystutkimus tehdään pääsääntöisesti äidistä, lapsesta ja isäksi epäillystä miehestä. Näiltä voidaan myös ottaa tutkimukseen tarvittava verinäyte tahdonvastaisesti. Tarvittaessa tutkimus voidaan tehdä myös kuolleen miehen tai naisen ruumiista otetusta näytteestä tai tämän lapsen isovanhemmista. Isovanhempia ei kuitenkaan voida velvoittaa suostumaan tutkimukseen vastoin tahtoaan. Tutkimuksen suorittaa joko [[~~Kansanterveyslaitos~~Terveyden ja hyvinvoinnin laitos]]<ref>{{Verkkoviite \| Osoite = https://thl.fi/fi/web/lapset-nuoret-ja-perheet/peruspalvelut/isyyden-selvittaminen/oikeusgeneettinen-isyystutkimus \| Nimeke =Oikeusgeneettinen Isyystutkimus \| Tekijä = \| Ajankohta = \| Julkaisu =Terveyden ja hyvinvoinnin laitos \| Viitattu = 21.6.2018 }}</ref> tai [[Helsingin yliopisto]]n [[oikeuslääketiede\|oikeuslääketieteen]] laitos. ==Lähteet==

Ero sivun ”Isyystutkimus” versioiden välillä