Versio 23. helmikuuta 2018 kello 22.23 muokkaa Velivieras (keskustelu \| muokkaukset) automaattiseulotut käyttäjät 3 969 muokkausta Lisätty historiaa. Merkkaus: Visuaalinen muokkaus ← Vanhempi muutos		Versio 20. kesäkuuta 2018 kello 15.49 muokkaa kumoa Teakoo (keskustelu \| muokkaukset) 1 672 muokkausta lähde kunnanjohtajalle Uudempi muutos →
Rivi 13: \| kuntaliitokset = \| nimike = Pormestari \| johtaja = [[Arto Lindberg (kunnanjohtaja)\|Arto Lindberg]]<ref name=YLe>{{Verkkoviite \| Osoite = https://yle.fi/uutiset/3-10263786 \| Nimeke = Pormestari Arto Lindberg on luotsannut Tuusulaa nyt vuoden\| Tekijä = Vesa Marttinen\| Ajankohta = 20.6.2018 \| Julkaisu =Yle uutiset \| Viitattu = 20.6.2018 }}</ref> ~~\| johtaja = Arto Lindberg~~ \| www-osoite = http://www.tuusula.fi/ \| www-nimi = www.tuusula.fi Rivi 23: '''Tuusula''' ({{k-sv\|Tusby}}) on Suomen kunta, joka sijaitsee [[Uudenmaan maakunta\|Uudenmaan maakunnassa]]. Tuusulan väkiluku on noin 38 000. Noin puolet Tuusulan väestöstä asuu [[Hyrylä]]ssä, joka on kunnan kuntakeskus. Helsingistä Hyrylään johtaa moottoritie~~, joka tunnetaan nimellä~~ [[Tuusulanväylä]]. Tuusulan naapurikunnat ovat [[Hyvinkää]] pohjoisessa, [[Mäntsälä]] koillisessa, [[Järvenpää]], [[Sipoo]] ja [[Kerava]] idässä, [[Vantaa]] etelässä sekä [[Nurmijärvi]] lännessä.<ref>{{Kirjaviite \| Nimeke = Aino – Suuri Suomen kartasto \| Vuosi = 2005 \| Sivu = 114–115 \| Julkaisija = Genimap}}</ref>. Tuusula on osa [[Helsingin seutu]]a. Tuusulan pormestari on vuodesta 2017 ollut [[Arto Lindberg (kunnanjohtaja)\|Arto Lindberg]].<ref name=YLe/> == Maantiede == Tuusula ympäröi [[Tuusulanjärvi\|Tuusulanjärveä]] –, paitsi järven pohjoispäässä, missä on Järvenpään kaupunki. Nykyisin Tuusulalla on kolme maaseudun ympäröimää taajamaa: Rivi 36 ⟶ 38: * [[Kellokoski]], vanha ruukkikylä, noin 4 400 asukasta. Tuusulan alue on keskeltä kapea, sillä siitä aikoinaan erotettu [[Järvenpää]] miltei jakaa sen kahtia. Niinpä [[Hyrylä]]stä katsottuna kunnan pohjoisosa, jossa [[Kellokoski]] ja [[Jokela]] sijaitsevat, on lähes suoraan Järvenpään takana. Lisäksi kunnan itäosassa [[Kerava]]n ja Järvenpään välissä on vielä kapeampi, [[Sipoo]]n rajalle saakka ulottuva, Tuusulaan kuuluva alue. ==Historia== Rivi 45 ⟶ 47: Tuusulan vanhimmat asutukset ennen [[Keskiaika\|keskiaikaa]] ovat sijainneet [[Tuusulanjärvi\|Tuusulanjärven]] rannalla. Järven vanha nimi on ollut Kaukajärvi ja saman niminen on ollut vanhin asutuskin nykyisen Vanhakylän paikalla. Eräät alueen paikannimet viittaavat [[Häme\|Hämeestä]] tulleeseen asutukseen. Esimerkiksi kylännimi Hyökkälä (''Hyvikkälä'') viittaa [[Janakkala\|Janakkalaan]], jossa on Hyvikkälä niminen kylä.<ref>{{Kirjaviite\|Tekijä=Saulo Kepsu\|Nimeke=Uuteen maahan - Helsingin ja Vantaan vanha asutus ja nimistö\|Vuosi=2005\|Sivu=56\|Julkaisija=Suomalaisen kirjallisuuden seura}}</ref> Tuusulan historia itsenäisenä hallintoyksikkönä alkaa vuodesta 1643, jolloin muodostettiin Tuusulan [[kappeliseurakunta]]. Tuusulalaiset kuuluivat pääosin [[Sipoo]]n seurakuntaan, ja oman kappeliseurakunnan perustaminen oli seurausta kyllästymisestä pitkiin kirkkomatkoihin. Suomenkieliset talonpojat olivat tyytymättömiä myös siihen, että jumalanpalveluksia ei pidetty riittävästi omalla kielellä, mutta velvoitteisiin, muun muassa kirkkojen kunnostukseen ja rakentamiseen, he kyllä kelpasivat. Kappeliseurakunnan perustamisesta huolimatta tuusulalaiset olivat edelleen Sipoon seurakunnan alaisuudessa ja erkanivat siitä vasta 10 vuotta myöhemmin, vuonna 1653, jolloin Tuusula lopullisesti itsenäistyi. Vuotta 1643 eli kappeliseurakunnan perustamista pidetään kuitenkin Tuusulan syntymävuotena. Kappeliseurakunnan perustamisen yhteydessä siihen liitettiin osia [[Helsingin pitäjä]]stä (nyk. Vantaan kaupunki), muun muassa Hyrylä, Ruotsinkylä ja Lahela, sekä Nurmijärvestä. Seurakunnan ydinalueena olivat Kaukjärvenä tunnetun Tuusulanjärven rantamien kylät Hyrylä, Hyökkälä, [[Paijala]], Tuusula, Tuomala, Järvenpää, Vanhakylä ja Ruskela. Järvestä erossa olevia kyliä oli [[Alikerava]], [[Ylikerava]], Rusutjärvi, Nahkela, Lahela ja Ruotsinkylä. Nykyisen Jokelan seutu, silloinen Vantaankorvenmaa, oli tuolloin lähes asumatonta takamaata, jonka maat jaettiin erillisalueina useiden kylien kesken.<ref name="TuusHist">Risto O Peltovuori: Suur-Tuusulan historia, Vammalan kirjapaino oy 1975, ISBN 951-99058-4-7</ref> Rivi 66 ⟶ 68: Jokela alkoi rautatien (1862) vaikutuksesta kehittyä nopeasti teollisuustaajamaksi. Kylään perustettiin muun muassa kolme tiilitehdasta, tulitikkutehdas, vanutehdas ja laatikkotehdas. Tiilitehtaita paikkakunnalle vetivät ainutlaatuiset, laajat savipitoiset maa-alueet. Ensimmäisenä aloitti toimintansa Jokelan Tiilitehdas vuonna 1874. Kellokoskelle teollisuus saapui paljon aikaisemmin kuin muihin Tuusulan taajamiin; [[Kellokosken ruukki\|ruukki]] aloitti toimintansa vuonna 1795.<ref>{{Verkkoviite \| Tekijä= \| Nimeke=Kellokoski ja ruukki \| Ajankohta=4.6.2004 \| Osoite=http://www.tuusula.fi/teksti.tmpl?id=705 \| Julkaisija=Tuusulan kunta \| Luettu= ~~\| Kieli=~~ }}</ref> [[Kellokosken sairaala\|Kellokosken psykiatrinen sairaala]] perustettiin vuonna 1915. Tuusulaan asutettiin jatkosodan jälkeen [[Terijoki\|Terijoen]] ja [[Viipurin maalaiskunta\|Viipurin maalaiskunnan]] siirtoväkeä. <ref> ''Mitä-Missä-Milloin, Kansalaisen vuosikirja 1951'', s. 129. Helsinki: Otava, 1950. </ref> Rivi 73 ⟶ 75: === Tuusulanjärven taiteilijayhteisö === Tuusulaan syntyi 1800–1900-lukujen vaihteessa Suomen kautta aikain merkittävin [[Tuusulanjärven taiteilijayhteisö\|taiteilijayhteisö]]. Sen jäsenten ajatusten ja käden jälki vaikutti, ja on sen jälkeenkin vaikuttanut, koko Suomen kansan kohtaloon ja asenteisiin: suomalaisen identiteetin muodostumiseen. Yhteisön elämään tutustuttaessa sana kulttuuri saa uuden ja erilaisen sävyn: vivahteikkaamman, arkisemman ja elämänläheisemmän. Jokapäiväinen elämä yhteisössä sisälsi kaikkia kuviteltavissa tapahtumia ja kohtaloita: perhe-elämää, työtä, puutetta, hyvinvointia, puutarhanhoitoa, yhteisiä juhlia, dramatiikkaa, rakkautta, sydänsuruja jne.

Ero sivun ”Tuusula” versioiden välillä