Ero sivun ”Tensori” versioiden välillä

1 366 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
+ tensorisuureet
[katsottu versio][katsottu versio]
(+ tensorisuureet)
 
Tensori siis säilyttää aina muotonsa, mikä tekee niistä ilmaisuvoimaisen työkalun erilaisissa tilanteissa. Erityisesti kannattaa huomata, että tapauksessa, jossa indeksejä on vain yksi, tensorin määritelmät yhtyvät vastaavan [[vektori]]n muunnoskaavoihin. Vektorit ovat siis ensimmäisen kertaluvun tensoreita. Jos indeksejä ei ole yhtään, kaikki derivaatat häviävät eikä koordinaatistomuunnos muuta suuretta lainkaan. Tällöin kyseessä on [[skalaari]].
 
== Tensorisuureet ==
Tensorisuureella tarkoitetaan fysiikassa ja teknillisillä aloilla suuretta, jonka arvo riippuu mittaussuunnasta. Tensorisuureet laajentavat skalaarisuureita (jotka ovat "paljaita lukuja", esimerkiksi [[lämpötila]]) sekä [[vektori]]<nowiki/>suureita (joissa suuruuteen liittyy myös suunta, esimerkiksi [[nopeus]]).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://plus.maths.org/content/dont-feel-tense-about-tensors|nimeke=Feeling tense about tensors?|julkaisu=plus.maths.org|ajankohta=2014-06-20|viitattu=2018-06-15|ietf-kielikoodi=en}}</ref>
 
Tyypillisiä tensorisuureita ovat [[Anisotropia|anisotropiaan]] liittyvät suureet kuten sähkönjohtavuus ja lämmönjohtavuus sekä [[Jatkuvan aineen mekaniikka|jatkumomekaniikan]] suureet [[jännitys]] ja [[venymä]].<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Eloranta, Esko|Nimeke=Geofysiikan kenttäteoria|Vuosi=2003|Sivu=52|Julkaisija=STUK – Säteilyturvakeskus|Isbn=978-952-478-195-4|www=http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/123567/stuk-a198.pdf}}</ref> Kerrokselliselle materiaalille on tyypillistä esimerkiksi, että sähkönjohtavuus on korkeampi kerrosmyötäisessä suunnassa kuin sitä vastaan kohtisuorassa suunnassa. Toisaalta esimerkiksi yksiakselisessa puristuksessa jännitys on suurin puristusta vastaan kohtisuorassa tasossa ja pienenee, kun tason normaalin ja puristuksen välinen kulma kasvaa.
 
== Katso myös ==