Ero sivun ”Kemijärven maalaiskunta” versioiden välillä

 

Kemijärven maalaiskunnan suurin asutuskeskittymä oli Kemijärven itärannalla sijaitseva Isokylä, jossa asui liki neljännes kunnan väestöstä. Kunnan länsiosassa sijaitsi [[Raajärven kaivos]]alue, jonka malmiot löydettiin vuonna 1958. Itse kaivos aloitti toimintansa vuonna 1965 ja se suljettiin vuonna 1975. Lähellä Raajärven kaivosta sijaitsi vuosina 1959–1967 toiminut [[Kärväsvaaran kaivos]], jonka malmiesiintymä oli löydetty jo 1920-luvulla. Isonkylän tuntumaan rakennettu Kemijärvi Oy:n sulfaattiselluloosatehdas sekä [[Suomutunturi]]n hiihto- ja matkailukeskus kunnan kaakkoisosassa avattiin samoin vuonna 1965.<ref>Hannu Tarmio, Pentti Papunen ja Kalevi Korpela (toim.): ''Suomenmaa 4: maantieteellis-yhteiskunnallinen tieto- ja hakuteos'', s. 215–225. Porvoo-Helsinki: WSOY, 1970.</ref>

 

==Väestö==