Ero sivun ”Supernova” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Turhan ref tagin poisto. |
Wgn (keskustelu | muokkaukset) p kh |
||
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|käsittelee tähden räjähdystä. [[Supernova (laulukilpailu)|Supernova]] on myös latvialainen laulukilpailu.}}
[[Tiedosto:Keplers_supernova.jpg|pienoiskuva|Jäänne Keplerin Supernovasta, [[SN 1604]].]]
'''Supernova''' on [[tähti|tähden]] räjähdys, joka voi syntyä kahdella eri tavalla. Massiivinen tähti voi luhistua [[Fuusioreaktio|fuusio]]n loputtua oman [[painovoima]]nsa johdosta [[neutronitähti|neutronitähdeksi]] tai [[musta aukko|mustaksi aukoksi]] tai [[kaksoistähti|kaksoistähdissä]] [[valkoinen kääpiö]] voi kasvattaa massaansa yli [[Chandrasekharin raja]]n.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.space.com/6638-supernova.html | Nimeke = Reference: What Is a Supernova? - Discovery, Death and Explosions | Tekijä = Thompson, Andrea | Ajankohta = 8.2.2018 | Julkaisu = Space.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Supernovia esiintyy keskimäärin 50 vuoden välein linnunradan kokoisessa [[galaksi]]ssa.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/><ref name="Evidence.for.Supernovas.Near.Earth">{{Verkkoviite | Osoite = https://science.nasa.gov/science-news/science-at-nasa/2014/26aug_localbubble/ | Nimeke = Evidence for Supernovas Near Earth | Tekijä = Phillips, Tony | Ajankohta = 26.8.2014 | Julkaisija = NASA | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Vuosittain havaittiin ennen eri galakseissa yhteensä satoja supernovia eri
Supernovan kirkkaus noudattaa tyypistä riippuen sille ominaista valokäyrää, jossa se nopeasti kirkastuen saavuttaa maksimikirkkauden muutamassa päivässä, kunnes se alkaa hiipua hiljakseen himmeämmäksi.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Monet paljain silmin havaitut supernovat ovat näkyneet jopa [[vuosi]]en ajan. Räjähtävistä supernovista jää jäljelle [[supernovajäänne]], joka hehkuu pitkään monilla eri aallonpituuksilla ja on nähtävissä tuhansiakin vuosia.<ref name="Grab.Nebula">{{Verkkoviite | Tekijä = Duyvendak, J. J. L. | Vuosi = 1941 | Nimike = Further data bearing on the identification of the Crab Nebula with the supernova of 1054 A.D. Part I. The ancient oriental chronicles | Julkaisija = Astronomical Society of the Pacific | Sivut = 92 | Osoite = http://articles.adsabs.harvard.edu/cgi-bin/nph-iarticle_query?1942PASP...54...91D&data_type=PDF_HIGH&whole_paper=YES&type=PRINTER&filetype=.pdf | Viitattu = 12.6.2009 | Tiedostomuto = pdf}}</ref><ref name="williameamon">{{Verkkoviite | Osoite = http://williameamon.com/?p=949 | Nimeke = Kepler and the Star of Bethlehem | Tekijä = Eamon, William | Ajankohta = 24.12.2011 | Julkaisu = williameamon.com | Viitattu = 13.05.2018}}</ref> Supernovissa muodostuu [[rauta]]a raskaampia alkuaineita kuten [[uraani]]a, [[tina]]a ja [[kulta]]a.<ref name="Space.What.Is.a.Supernova"/> Supernovien jäänteistä oletetaan uusien tähtien ja aurinkokuntien synnyn, ja että muinaisten supernovien ydinjätteistä syntyy tähtiä ja planeettoja.<ref name="Tale.of.Supernova.1987A">{{Verkkoviite | Osoite = http://chandra.si.edu/deadstar/sn1987a.html | Nimeke = The Tale of Supernova 1987A | Ajankohta = 2017 | Julkaisu = The Chandra X-ray Center | Viitattu = 13.05.2018}}</ref>
|