Ero sivun ”Inflaatio” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
Historialliset yhtymäkohdat. Inflaation aiheuttamia kriisejä. |
||
Rivi 4:
[[Kuva:Inflaatio.svg|thumb|Inflaatio Suomessa 1975-2007 (Lähde: Tilastokeskus).]]
[[Kuva:Elinkustannusindeksi.svg|thumb|[[Kuluttajahintaindeksi|Elinkustannusindeksi]] Suomessa 1951-2007 (Lähde: Tilastokeskus).]]
'''Inflaatio''' tarkoittaa [[taloustiede|taloustieteessä]] [[raha]]n ostovoiman heikkenemistä sekä siitä aiheutuvaa hintojen nousua<ref name="sanakirja">{{Kirjaviite | Nimike = Kielitoimiston sanakirja | Julkaisija = Kotimaisten kielten tutkimuskeskus | Vuosi = 2008 | Tunniste = ISBN 978-952-5446-32-6}}</ref> eli
Inflaation myötä rahan ostovoima alenee, joten samalla rahamäärällä ei saa enää ostettua yhtä paljon tuotteita, palveluja tai työtä kuin aikaisemmin, ja rahamääräiset säästötkin menettävät arvoaan. Toisaalta reaaliomaisuuden eli esimerkiksi kiinteistöjen nimellinen arvo kasvaa. Inflaation vastakohta on [[deflaatio]] eli hintatason lasku. [[Stagflaatio]]ksi kutsutaan sellaista tilannetta, jossa yhdistyvät korkea inflaatio ja taantuma.
Valtiot mittaavat virallista inflaatiota erilaisilla [[hintaindeksi|hintaindekseillä]]. Tämä virallinen inflaatio vaikuttaa muun muassa erilaisiin indeksikorotuksiin, esimerkiksi eläkkeiden suuruuteen. Yleisimmät mittauskohteet ovat [[kuluttajahintaindeksi|kuluttajien tuotteiden hintojen nousu]], tuottajien tuotteiden hintojen nousu tai bruttokansantuotteen muutokset. Mittaustavat saattavat vaihdella valtioiden välillä ja hintaindeksejä päivitetään vastaamaan sen hetkistä yhteiskuntaa, joten esimerkiksi kuluttajahintaindeksit eivät ole täysin vertailukelpoisia tehtyjen muutosten vuoksi eri vuosikymmenillä. Hyvin nopeaa inflaatiota kutsutaan [[hyperinflaatio]]ksi.
Mikäli jokin populaatio kiinnittää huomionsa vain absoluuttisiin rahan määriin huomiomatta, mitä sillä saa ostettua tai hankittua, niin puhutaan "raha-illuusiosta".
Hyperinflaation oloissa edes kottikärrylliset seteleitä eivät osta kuin yhden leivän ja tähän voi tutustua Saksasta 1920- ja 1930-luvulta otetuissa valokuvissa. Natsien valtaannnousun yhtenä syynä pidetään ensimmäisen maailmansodan jälkeistä hyperinflaatiota Saksassa (ja valtavia sotakorvauksia ympärysvalloille).
==Inflaation syitä==
| |||