Ero sivun ”Ahlstrom” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Emxrtj (keskustelu | muokkaukset)
pEi muokkausyhteenvetoa
Rivi 42:
Antti Ahlströmin kuoleman jälkeen liiketoimintaa alkoi johtaa hänen puolisonsa [[Eva Ahlström]] (1848–1920).<ref name="historia_web" /> Häntä pidetään Suomen ensimmäisenä naispuolisena teollisuusjohtajana.<ref>{{Verkkoviite|osoite = http://www.talouselama.fi/uutiset/tassa+ovat+suomen+historian+100+merkittavinta+yritysjohtajaa/a2156788|nimeke = Tässä ovat Suomen historian 100 merkittävintä yritysjohtajaa|julkaisu = Talouselämä|julkaisija = Talentum|viitattu = 9.2.2017|tekijä = Antti Mikkonen|ajankohta = 30.11.2012}}</ref>
 
Vuosiksi 1908–31 konsernin otti johtoonsa Antin ja Evan vanhin poika, myöhempi [[vuorineuvos]] [[Walter Ahlström]]. HänneHänen kuollessaan joulukuussa 1931 Ahlström-konserni oli Ahlstromin mukaan Suomen suurin teollisuusyritys. Sillä oli yli 30 tuotantoyksikköä ja yli 5&nbsp;000 työntekijää.<ref name="historia_web" /> Walter Ahlströmin aikana pääasiallisesti sahayritys muuttui kemiallista ja mekaanista metsäteollisuutta, konepajoja ja lasitehtaita sisältäväksi monialayritykseksi. Walter Ahlströmin aikana yritys sai muodon, jonka se säilytti suurin piirtein muuttumattomana yli puoli vuosisataa.
 
Ensimmäisen maailmasodan aikana sahatavaran vienti Suomesta romahti, mutta talouden elvyttyäa Ahlström pääsi erinomaisiin tuloksiin, paljolti kiitos sotavuosien aikana varastoimansa puutavaran ansiosta. 1917 yritys osti lasiyritys [[Iittala]]n. Sodan jälkeen alkoi paperintuotanto; 1921 yrityksellä oli neljä modernia sellutehdasta ja [[Varkaus (kaupunki)|Varkaudessa]] juuri toimintansa aloittanut Euroopan suurin paperitehdas. Vielä Walter Ahlströmin aikana Suomessa yleisesti siirryttiin mekaanisesta puunjalostuksesta kemialliseen, yleensä paperinvalmistukseen.<ref name="historia_web" />