|
[[Kuva:European Output of Books 500–1800.png|thumb|Yhtenä syynä Euroopan menestykseen pidetään [[Latinalaiset aakkoset|latinalaisten kirjainten]] vuoksi tehokkaasti hyödynnettyä kirjapainotaitoa. Oheisessa kuvassa on huomattava [[Logaritminen asteikko]], jolloin määrät kymmenkertaistuvat vasemman laidan asteikkolukemilla.]]
Historioitsijoita on askarruttanut kysymys, miksi teollinen vallankumous tapahtui Euroopassa eikä muualla maailmassa, esimerkiksi [[Kiina]]ssa. Tärkeimmiksi syiksi on ehdotettu muun muassa [[ympäristö]]ä, [[valtiomuoto]]a ja [[kulttuuri]]a. [[Benjamin Elman]] väittää, että Kiina oli tilanteessa, jossa ei-teolliset valmistamistavat olivat niin tehokkaita, että ne estivät suurten pääomaa vaativien teollisten menetelmien kehittymisen. [[Kenneth Pommeranz]] taas on sitä mieltä, että Kiina ja Eurooppa olivat hämmästyttävän samankaltaiset 1700-luvulla, ja merkittävät teollisen kumouksen syntyyn vaikuttaneet tekijät johtuivat hiiliesiintymien sijainnista tuotantokeskuksiin nähden sekä raaka-aineiden, kuten ruoan ja [[puu]]n tuottamisen Amerikasta, suosineen Eurooppaa. Kiinan suuren väestömäärän vuoksi ei ollut tarvetta kehittää koneita halvan työvoiman tilalle. Vanhoillinen maa myös vieroksui uudistuksia.
=== Miksi Britannia? ===
[[Tiedosto:Royal Society, Crane Court, off Fleet Street, London; a meet Wellcome L0013032.jpg|thumb|[[Royal Society]]n kokous 1700-luvulla.]]
[[Tiedosto:Weber's model of capitalist development.svg|thumb|Max Weberin malli kapitalismin kehityksestä]]
Miksi teollisen vallankumouksen prosessi käynnistyi Britanniassa kolmekymmentä - sata vuotta ennen manner-Eurooppaa ja Yhdysvaltoja?<ref name="Ahonen 146">Britannia; Ahonen, Kalevi: Ylivoimaisesta mallimaasta tasavertaiseksi kilpailijaksi, sivut 146-147</ref> Väestönkasvu alkoi Britanniassa ennen teollista vallankumousta, mikä on näiden suhde?<ref name="Ahonen 146" /> Olisiko Britannia voinut vaurastua pelkästään kaupalla, ilman teollistumista?<ref name="Ahonen 146" /> Eräs syy aikaiselle teollistumiselle on, että Britannia kävi sotia merten takana ja välttyi siten suurelta osin muuta Eurooppaa vaivanneesta omien alueiden valloituksen peloilta ja tuhoilta.<ref name="Ahonen 146" /> Tavallisesti syiksi esitetään myös kanavat, yhteinen raha ja sisäinen tullivapaus, runsaat kivihiili- ja teräsvarat, uusia energiakeksintöjä tukenut metsien väheneminen sekä asenne taloudelliseen kasvuun, yrittäminen ja riskien otto.<ref name="Ahonen 146" />
Jotkut painottavat maan saaneen luonnon ja taloudellisia resursseja merentakaisista [[siirtomaa|siirtomaista]] tai tuottoja, jotka brittiläinen [[kolmiokauppa|orjakauppa]] Afrikan ja Karibian välillä ansaitsi. Myöhemmät laskelmat ovat osoittaneet siirtomaiden olleen kokonaisuutena emomaille huono liiketoimi, koska tuotot olivat kuluja pienempiä.<ref name="Schön_168">Schön sivu 168</ref> Yksittäisille yrittäjille siirtomaat saattoivat silti olla tuottoisia hankkeita.<ref name="Schön_168" />
Vaihtoehtoiseksi syyksi on esitetty suurempaa kaupan vapautta kuin muualla. Enempi määrä kauppiaita Britanniassa kykeni hyödyntämään tieteellisiä ja teknologisia edistysaskeleita tehokkaammin kuin vahvempaan kuningasvaltaan perustuneissa valtioissa.<ref name="Ahonen 148">Britannia, Ahonen Kalevi, sivut 148-149</ref> Tekniikan taso Euroopan mantereella ei ollut yhtään heikompi ja siellä yhteydet olivat varsin runsaat.<ref name="Ahonen 148" /> Mannermaiden markkinat eivät toimineet yhtä hyvin kuin Britanniassa, maatalouden ylijäämä meni yläluokalle ja paikallisella tasolla suhtauduttiin hintakilpailuun nihkeästi.<ref name="Ahonen 148" /> Myös Britannian kehittynyt, vientiin suuntautunut kotiteollisuus varmisti jo valmiit markkinat monille varhaisille tuotantotavaroille.
Uusia keksintöjä ottivat käyttöön ja kehittivät usein puusepät, kellosepät tai muut melko köyhien [[yhteiskuntaluokka|yhteiskuntaluokkien]] ammattikunnat. Esimerkiksi James Watt oli mallinrakentaja ja matemaattisten instrumenttien tekijä [[Glasgow'n yliopisto]]lle ja sai merkittävään keksintöönsä vaadittavat tiedot yliopiston tiedemiehille tekemistään höyrykonepienoismalleista. [[Edmund Cartwright]], kutomakoneen kehittäjä, oli pappi ja kappalainen.<ref>Bryson, sivu 434</ref>. Englannissa suhtauduttiin tiedon välittämiseen demokraattisesti ja useat [[maamiesseura]]t jakoivat tietoutta maanviljelystä.<ref name="Ahonen 148" /> Tunnettu tieteellinen yhdistys oli [[Lunar society]], jonka jäseniä olivat muun muassa [[James Watt]], [[Erasmus Darwin]], [[Josiah Wedgwood]], [[John Whitehurst]] ja [[Joseph Priestley]]
=== Protestanttinen työmoraali ===
[[Max Weber]] (1864-1920) esitti kirjassaan ''[[Protestanttinen etiikka ja kapitalismin henki]]'' [[Pohjois-Eurooppa|Pohjois-Euroopan]] teollistumisen selittämiseksi teorian, joka perustuu [[Protestanttisuus|protestanttiseen]] ja erityisesti [[kalvinismi]]n työn [[etiikka]]an.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Uusi pikku jättiläinen| Vuosi = 1985 | Sivu = 2277 | Julkaisupaikka = Porvoo | Julkaisija = WSOY | Tunniste = ISBN 951-0-12416-8| Viitattu = 8.2.2015 }}</ref>
== Paradigmat ==
| 