Ero sivun ”Kaksoisolento” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Kuva Commonsista + otsikon korjaus |
|||
Rivi 12:
Uskomus ihmisen tai eläimen tarkasta ja tavallisesti näkymättömästä sielullisesta vastineesta on ikivanha ja laajalle levinnyt. Menneinä aikoina uskottiin, että jos ihminen kohtaa kaksoisolentonsa, se on merkki hänen vääjäämättömästä kuolemastaan.<ref name="britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://academic.eb.com/levels/collegiate/article/doppelg%C3%A4nger/30953 | Nimeke = Doppelgänger | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Britannica Academic, Encyclopædia Britannica | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica Inc | Viitattu = 10.6.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Ikivanhan saksalaisen kansanperinteen mukaan kaikilla elävillä olennoilla on sielullinen kaksoiskappale, joka on näkymätön, mutta muuten täysin identtinen elävän henkilön kanssa. Nämä toiset minät eroavat kummituksista (jotka ilmaantuvat vasta henkilön kuoleman jälkeen), ja usein ne kuvataan ihmisvastineensa henkisinä vastakohtina. Vuonna 1796 saksalainen kirjailija [[Jean Paul|Johann Paul Richter]] keksi näille kaksoiskappaleille nimityksen '''doppelgänger'''.<ref name="merriam" />
Kaksoisolennosta tuli suosittu symboli kauhukirjallisuudessa, ja teemasta kehiteltiin hyvin monimutkaisia muunnelmia. Esimerkiksi [[Fjodor Dostojevski|Fjodor Dostojevskin]] romaanissa ''Kaksoisolento'' (Dvojnik, 1846) köyhä virkailija Golyadkin ajautuu hulluuden partaalle kärsimiensä köyhyyden ja vastakaiuttoman rakkauden vuoksi. Hän näkee oman kaksoisolentonsa, joka onnistuu kaikessa, missä Golyadkin itse on epäonnistunut. Lopulta kaksoisolento onnistuu hävittämään Golyadkinin kokonaan. Toinen tunnettu tarina doppelgängerista esiintyy [[E.T.A. Hoffmann|E.T.A. Hoffmannin]] romaanissa ''Die Elixiere des Teufels''.<ref name="britannica" />
| |||