Ero sivun ”Nationalismi” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
→Määritelmät: muotoilua ja karsintaa; julkaisin äsken vahingossa kun piti vasta esikatsella |
|||
Rivi 5:
Nationalismin voi laajasti määritellä käsitykseksi, että kansakunta on poliittisen järjestäytymisen keskeinen periaate. Sellaisenaan se perustuu kahteen ydinolettamukseen. Ensinnäkin ihmiskunnan katsotaan olevan luonnostaan jakautunut erillisiin kansakuntiin. Toiseksi katsotaan että kansakunta on sopivin ja ehkä jopa ainoa laillinen poliittisen vallan yksikkö. Klassinen poliittinen nationalismi on sen vuoksi pyrkinyt saattamaan valtionrajat yhteneväisiksi kansakuntien rajojen kanssa. Kansallisvaltiossa [[kansallisuus]] ja [[kansalaisuus]] vastaavat siis toisiaan.<ref name=heywood-168>Heywood 2012, s. 168.</ref> Nationalistit ajattelevat, että [[kansallisvaltio]] on poliittisen järjestymisen korkein ja toivottavin muoto, sillä se tarjoaa sekä kulttuurisen koheesion että poliittisen yhtenäisyyden. Nationalismi ei kuitenkaan aina liity [[separatismi]]in, sillä joillekin nationalistisille kansoille, kuten [[Baskit|baskeille]], voi riittää poliittinen [[itsehallinto]] ilman itsenäistä valtiotakin.<ref>Heywood 2012, s. 179.</ref>
===Nationalismin ja kansallismielisyyden ero===
Suomen kielen termejä ''nationalismi'' ja ''kansallismielisyys'' käytetään joskus samassa, toisinaan eri merkityksessä. ''Iso sivistyssanakirja'' (2008) ja ''Kielitoimiston sanakirja'' antavat hakusanalle ''nationalismi'' kolme merkitystä: 1. ''kansallismielisyys'', oman kansan, kielen ja kulttuurin arvostaminen ja suosiminen; 2. ''kansallisuusaate'', vaatimus oman kansan vapaudesta, oman kielen käyttämisestä ja oman kulttuurin kehittämisestä; 3. ''[[kansalliskiihko]]'', katsomus oman kansan paremmuudesta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Iso sivistyssanakirja | Vuosi = 2008 | Sivu = 222 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = WSOY | Suomentaja = | Tunniste = | Viitattu = 10.6.2018 }}</ref>
== Muodot ==
| |||