Ero sivun ”Jyväskylän rautatieasema” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Oikorata Jyväskylästä Jämsänkoskelle valmistui 1978, ei 1968. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 16:
| etäisyydet = [[Muuramen rautatieasema|Muurame]] 16,2 km<br />[[Petäjäveden rautatieasema|Petäjävesi]] 34 km<br />[[Vaajakosken rautatieasema|Vaajakoski]] 7,4 km<br />[[Laukaan rautatieasema|Laukaa]] 23,8 km,<br />[[Helsingin rautatieasema|Helsinki]] 341 km
| tyyppi = matkakeskus
| raiteet = 3 laituriraidetta (raiteet 1-2 ja 4),<br />9 ratapiharaidetta
| lipunmyynti = kyllä
| liukuportaat = 2
| hissit = 1
| navigaatio = {{Jyväskylä-Haapajärvi}} {{Jyväskylä-Pieksämäki}} {{Haapamäki-Jyväskylä}} {{Orivesi-Jyväskylä}}
}}
'''Jyväskylän rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Jy}}, {{k-sv|Jyväskylä järnvägsstation}}) on [[rautatieliikennepaikka]] [[Jyväskylä|Jyväskylän kaupungin]] alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan; niistä kolmella on henkilöliikennettä.<ref name=":0" /> ▼
▲'''Jyväskylän rautatieasema''' ({{RHK-lyhenne|Jy}}, {{k-sv|Jyväskylä järnvägsstation}}) on [[rautatieliikennepaikka]] [[Jyväskylä|Jyväskylän kaupungin]] alueella. Asema on risteysasema, josta risteää rata neljään eri ilmansuuntaan.<ref name=":0" />
== Historia ==
Jyväskylän asema on avattu vuonna [[1897]], kun [[Jyväskylä]] liitettiin [[Suomen rataverkko]]on ja [[Haapamäki–Jyväskylä-rata|rautatie Haapamäeltä]] valmistui. Rautatie Jyväskylästä [[Suolahti|Suolahdelle]] valmistui [[1898]]. Rautatieasemarakennus on ajalleen tyypillisesti toteutettu Rautatiehallituksen arkkitehti [[Bruno Granholm]]in suunnittelemien tyyppipiirustusten pohjalta. Asemarakennus edustaa [[kansallisromantiikka|kansallisromanttista]] puuarkkitehtuuria. Asemaa on laajennettu vuosina [[1923]] ja [[1968]]–[[1969|69]]. Lisäksi asema-alueella sijaitsevat tältä aikakaudelta asemapäällikön asuinrakennus ja varastorakennus sekä myöhempinä lisinä muun muassa [[Thure Hellström]]in suunnittelema asemaravintola ([[1916]]) ja kaksi kaksikerroksista asuinrakennusta talousrakennuksineen ([[1921]]). Rautatieaseman alue kuuluu sopimukseen valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta <ref>YM, päätös 9.12.1998 diaarinro 2/562/96</ref> sekä Museoviraston kokoomainventointiin valtakunnallisesti arvokkaista kulttuuriympäristöistä.<ref name=":0" />
| |||