Ero sivun ”Venäjän keisarikunnan laivasto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 53:
{{kesken}}
[[Tiedosto:Gangut battleship.jpg|thumb|250px|Taistelulaiva [[Oktjabrskaja revoljutsija|Gangut]] Helsingissä 27. kesäkuuta 1915]]
1700-luvun loppupuolelta 1800-luvun alkuun Venäjällä oli maailman kolmanneksi suurin laivasto heti [[Yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] ja [[Ranska]]n jälkeen. Mustanmeren laivastossa oli viisi [[linjalaiva]]a ja 19 [[fregatti]]a (1787), Itämeren-laivastossa oli 23 linjalaivaa ja 130 fregattia (1788). Varhaisella 1800-luvulla Venäjän laivasto muodostui Itä- ja [[Mustanmeren laivasto]]ista, Kaspian laivueesta, [[Vienanmeri|Vienanmeren]] laivueesta ja [[Ohotanmeri|Ohotanmeren]] laivueesta. Vuonna 1802 perustettiin [[Venäjän keisarikunnan meriministeriö|Merisotavoimien ministeriö]] (Meriministeriö 1815).
Vuonna 1826 venäläiset valmistivat ensimmäisen aseistetun höyrylaivansa Ižoran (73,6 kW tai 100 [[hevosvoima]]a), jossa oli kahdeksan tykkiä. Vuonna 1836 he rakensivat ensimmäisen siipiratashöyryfregatin Bogatyrin (1 340 tonnia, 177 kW tai 240 hevosvoimaa), aseistuksena 28 tykkiä). 1803–1855 venäläiset aloittivat yli 40 maailmanympäripurjehdusta ja pitkää matkaa, jolla oli tärkeä rooli Kaukoidän tutkimuksessa, eri valtamerillä ja [[Tyynimeri|Tyynenmeren]] operaatioissa.
| |||