Ero sivun ”VL Myrsky” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Malline:Tekniset tiedot lisätty, kuvakoon määr pois using AWB
Rivi 24:
Puolustusneuvosto heräsi syksyllä 1938 tarpeeseen hankkia hävittäjälentokoneita ulkomailta lähiaikoina puhkeavan sodan varalta. Ilmavoimat teki keväällä 1939 selvityksen mahdollisista ulkolaisista hävittäjätyypeistä ja pyysi Valtion Lentokonetehdasta laatimaan ehdotuksen kotimaisesta yksipaikkaisesta hävittäjäkoneesta. Lopulta Valtion lentokonetehdas laati viisi vaihtoehtoa hävittäjäkoneeksi. Kesäkuussa 1939 järjestetyssä Puolustusneuvoston kokouksessa päätettiin jättää yksi kaukotoimintalaivue perustamatta ja perustaa sen tilalle hävittäjälaivue. Tälle päätettiin hankkia koneet ulkomailta. Samalla päätettiin tilata kotimaisen hävittäjäkoneen suunnittelu.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Päätös lähteä suunnittelemaan oma hävittäjälentokone perustui useampaan asiaan. Hävittäjälentokoneiden kysyntä sotaan valmistautuvassa Euroopassa ylitti tarjonnan, eivätkä parhaat konetyypit olleet myytävänä. Valtion kentokonetehtaanlentokonetehtaan suunnittelema ja rakentama [[VL Pyry]] -harjoitushävittäjä vaikutti lupaavalta ja lisenssillä rakennetut [[Fokker D.XXI]] -hävittäjät olivat osoittautuneet yhtä hyviksi kuin hollantilaiset, mutta merkittävästi halvemmiksi. Vuonna 1936 Tampereelle valmistuneella lentokonetehtaalla oli kapasiteettia.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}
 
Myrskyn esisuunnittelun tekivät pääasiassa [[Arvo Ylinen]], joka oli Valtion Lentokonetehtaan teknillinen johtaja, [[Martti Vainio (lentokonesuunnittelija)|Martti Vainio]] ja [[Torsti Verkkola]]. Ylisen siirryttyä Teknilliseen korkeakouluun syksyllä 1940, lentokonetehtaan suunnitteluosaston johdon otti [[Edward Wegelius]]. Vainion vastuulla oli Myrsky-projektissa [[aerodynamiikka]] ja Verkkolan rakennestatistiikka. Valtion lentokonetehdas ei nimennyt koneilleen pääsuunnittelijaa, joten sellaista ei Myrskylläkään ollut.{{Lähde||10. elokuuta 2015|vuosi=2015}}