Ero sivun ”Saaristolaivasto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
kuvasäätöjä
Rivi 26:
 
== Alkuvaiheet ==
[[ImageTiedosto:Augustin Ehrensvard.jpg|thumb|left|180 pxupright=0.4|Augustin Ehrensvärd]]
[[Isoviha]]n aikana venäläiset kaleerit olivat saaneet rauhassa tunkeutua Suomen rannikolle, sillä Ruotsin laivasto koostui [[linjalaiva|linjalaivoista]], jotka eivät kyenneet liikkumaan saaristossa. Uhan torjumiseksi Ruotsikin hankki kaleereita. Nämä kuitenkin olivat toimintakyvyttömiä [[Hattujen sota|hattujen sodassa]], joten Venäjä miehitti jälleen Suomen.
 
Rivi 45:
Näiden syiden takia kaleerien käyttö rajoittui kuljetustehtäviin ennen [[Kustaan sota]]a. Sodassa ne kuitenkin havaittiin yllättävän hyödyllisiksi ja ne ottivat osaa kaikkiin tärkeimpiin taisteluihin.
 
=== Saaristo- eli soutufregatti===
[[KuvaTiedosto:F.H. af Chapman.png|thumb|180px|rightupright=0.5|Fredrik Henrik af Chapman]]
 
===Saaristo- eli soutufregatti===
 
{{Pääartikkeli|[[Saaristofregatti]]}}
[[KuvaTiedosto:Udema class corvette.JPG|thumb|left|300 px|Uusimaa luokan saaristofregatti Ingeborg]]
 
[[Kuva:Udema class corvette.JPG|thumb|left|300 px|Uusimaa luokan saaristofregatti Ingeborg]]
Nimityksellä tarkoitetaan [[Fredrik af Chapman]]in [[Augustin Ehrensvärd]]in aloitteesta suunnittelemia uusia laivatyyppejä, joilla haluttiin korvata kaleerit. Saaristofregattien suunnittelun lähtökohtana olivat Venäjällä Välimeren [[shebekki]]en pohjalta rakennetut alukset, jotka kuitenkin todettiin liian suojattomiksi.
 
Rivi 67 ⟶ 64:
 
== Kustaa III:n sota ==
[[KuvaTiedosto:Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg|245px|thumb|[[Ruotsinsalmen II meritaistelu]] [[Johan Tietrich Schoultz]]in kuvaamana]]
 
{{Pääartikkeli|[[Kustaa III:n sota]]}}
[[Kuva:Johan Tietrich Schoultz målning Slaget vid Svensksund.jpg|245px|thumb|[[Ruotsinsalmen II meritaistelu]] [[Johan Tietrich Schoultz]]in kuvaamana]]
 
Saaristolaivasto näytteli ratkaisevaa roolia [[Kustaan sota|Kustaa III:n sodassa]] (1788–1790), ja maavoimien operaatiot olivat toissijaisia. Myös avomerilaivasto oli useimmiten poissa pelistä: sodan alkuvaiheessa se epäonnistui tehtävässään tuhota Venäjän laivasto. 1789 [[rutto]] pakotti sen pysymään [[Karlskrona]]ssa. Vuonna 1790 avomerilaivasto osallistui kyllä [[Kustaa III:n sota#Suunnitelmissa nopea isku Pietariin|Haminan meritaistelu]]un ja [[Viipurinlahden taistelu (Viipurin kujanjuoksu)|Viipurin kujanjuoksuun]], mutta oli toimintakyvytön [[Ruotsinsalmen II meritaistelu|Ruotsinsalmen taistelun]] aikana.