Ero sivun ”Yrjö Räisänen” versioiden välillä

Räisäsen vanhemmat olivat kuopiolainen satulaseppä Kaarlo Räisänen ja Riitta Sutinen. Yrjö Räisänen kävi [[Kuopion lyseo]]ta vuosina 1901–1909<ref>[http://bibliografia.kuopio.fi/pes-poy/-/asset_publisher/7f6M/content/punanen-sasu?redirect=http%3A%2F%2Fbibliografia.kuopio.fi%2Fpes-poy%3Fp_p_id%3D101_INSTANCE_7f6M%26p_p_lifecycle%3D0%26p_p_state%3Dnormal%26p_p_mode%3Dview%26p_p_col_id%3Dcolumn-2%26p_p_col_count%3D1 Kuopion kirjaston sivu Sasu Punasesta] Viitattu 4.6.2011.</ref>, mutta joutui keskeyttämään [[oppikoulu]]n seitsemännellä luokalla sairastelun vuoksi.<ref name="Kansallisbiografia">{{Kansallisbiografia|nimi=Räisänen, Yrjö|tekijä=Kalevi Kalemaa|ajankohta=6.9.2001|id=1659}}</ref> Hän omaksui jo kotoa sosialidemokraattisen aatemaailman ja aloitti uransa itseoppineena lehtimiehenä Kuopiossa, missä työskenteli 1909–1914 [[Savon Työmies (1906–1918)|Savon Työmies]] -lehdessä ensin aputoimittajana, sitten toimitusssihteerinätoimitussihteerinä ja lopulta vt. päätoimittajana. Oltuaan jonkin aikaa toimittajana [[Savon Työmies (1906–1918)|Sanantuoja]]-lehdessä [[Iisalmi|Iisalmessa]] ja toimitussihteerinä [[Vapaa Sana (Vaasa)|Vapaa Sana]] -lehdessä [[Vaasa]]ssa Räisänen siirtyi 1917 [[Helsinki]]in, jossa hänestä tuli puolueen pää-äänenkannattajan, [[Työmies]]-lehden toimitussihteeri. Samana vuonna hän meni myös naimisiin Kerttu-Liisa Savolaisen kanssa. [[Suomen sisällissota|Sisällissodan]] jälkeen Työmiehen jatkajaksi perustettiin [[Suomen Sosialidemokraatti]], jossa Räisänen jatkoi toimitussihteerinä ja sen jälkeen pakinoitsijana nimerkillä ''Sasu Punanen''. Vuosina 1919–1935 hän oli myös SDP:n pilalaheti [[Kurikka (lehti)|Kurikan]] päätoimittaja.<ref name="Kansallisbiografia" />