Ero sivun ”János Kádár” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
rv, eston kiertoa (WPK)
Wgn (keskustelu | muokkaukset)
p kh
Rivi 36:
Kádár pidätytti Rajkin, joka oli arvostellut [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] yritystä asettaa stalinistihallitus Unkariin. Rajk tuomittiin näytösoikeudenkäynnissä. Vuonna 1951 [[Mátyás Rákosi]] syytti Kádária [[Tito]]n tukijaksi ja kansallismieliseksi petturiksi, mutta Kádár vapautettiin 1953.<ref name = huovinen-siikala/>
 
Kádár nousi lokakuussa 1956 [[Imre Nagy]]n hallitukseen [[Budapest]]in alueen puoluejohtajan paikalta. Nagy pani vapautumisen alkuun, poisti valtion valvonnan lehdistöltä, vapautti monia poliittisia vankeja ja ilmoitti halunsa vetää Unkari [[Varsovan liitto|Varsovan liitosta]]. Kun Neuvostoliiton joukot saapuivat tukahduttamaan Unkarin vapautumispyrkimyksiä stalinismista, nousi Unkarin kansa miehittäjiä vastaan. [[Unkarin kansannousu]]na tunnetun konfliktin yhtyedessäyhteydessä Kádár allekirjoitti pyynnön neuvostojoukkojen väliintulosta. Neuvostojoukkojen tuella hänestä tuli puoluejohtaja ja maan päämies. Pääministerinä Kádár oli vuosina 1956–1958 ja uudelleen vuosina 1961–1965.
 
Kansannousun yhteydessä Nagy ja osa muita maan johtajia, mukaan lukien Rajkin leski, pakenivat [[Jugoslavia]]n lähetystöön. Kádár lupasi heille vapaan pääsyn maasta mutta vangitsikin heidät heidän poistuttuaan lähetystöstä 23. lokakuuta 1956. Heinäkuussa 1958 ilmoitettiin, että Nagy ja hänen kannattajansa oli tuomittu ja teloitettu rikoksesta kaataa "demokraattinen valtiojärjestys". Pidätysten ja teloitusten avulla Kádár tukahdutti opposition ja pystytti sensuurin. Unkariin jäi Neuvostoliiton 200&nbsp;000 miehen joukko.