|
== Raskauden keskeytyksen menetelmät ==
=== Jälkiehkäisy ===
Suojaamatonta yhdyntää seuraavan 72 tunnin aikana voidaan käyttää [[jälkiehkäisy]]ä, joka pyrkii estämään hedelmöittyneen munasolun kiinnittymisen kohdunseinämään. Tällöin jälkiehkäisypilleri estää raskauden tapahtumisen, eikä raskaudenkeskeytystä tarvita. Jos jälkiehkäisy ei toimikaan tai sitä ei ole käytetty ja raskaus on käynnistynyt, niin voidaan turvautua joko lääkkeelliseen tai kirurgiseen aborttiin.{{lähde}}
===Lääkkeellinen keskeytys===
Lääkkeellinen keskeytys tehdään kahden lääkkeen yhdistelmällä (mifepristoni ja prostaglandiini). Keskeytys aloitetaan poliklinikalla ottamalla suun kautta mifepristoni-tabletti ja kahden päivän kuluttua seuraavalla käynnillä annetaan prostaglandiinia. Vaihtoehtoisesti prostaglandiinin voi ottaa myös kotona, jolloin kyseessä on niin sanottu kotikeskeytys.<ref name="Käypähoito1" /><ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.jyvaskyla.fi/sote/terveys/neuvolat/perhesuunnittelu/keskeytys | Nimeke = Kun ei-toivottu raskaus yllättää| Tekijä = | Julkaisija = Jyväskylän kaupunki| Viitattu = 2.2.2011}}</ref>
===Kirurginen keskeytys===
Kirurgisista keskeytystavoista yleisin on imukaavinta, joka suoritetaan useimmiten kevyessä nukutuksessa. Esilääkityksenä voidaan antaa mifepristonia, joka pehmittää kohdunkaulakanavaa toimenpidettä varten. Kohdusta tyhjennetään raskausmateriaali emättimen kautta imemällä ja kaapimalla. Koko toimenpide kestää noin 15 minuuttia. Kotiin pääsee pari tuntia toimenpiteen jälkeen, ja jälkivuoto kestää muutamia päiviä.{{lähde}}
Myöhäinen raskaudenkeskeytys tehdään yleensä osastolla valvotuissa olosuhteissa. Lääkitys aloitetaan kuten varhaisessa lääkkeellisessä keskeytyksessä, mutta prostaglandiini-lääkitystä jatketaan, kunnes raskaus keskeytyy. Kuollut sikiö synnytetään tai voidaan joutua tekemään kaavinta. Jälkivuoto voi kestää muutaman viikon, kaavinnan jälkeen 5–7 päivää.{{lähde}}
Nykyisin vain pieni osa, vuonna 2014 noin viisi prosenttia, raskaudenkeskeytyksistä Suomessa tehdään imukaavintana. <ref name="THL_tilastot"/>
== Raskauden keskeytykset Suomessa ==
=== Historia ===
Raskaudenkeskeytyksiä on tehty kautta historian, mutta lääkärin etiikka on suhtautunut niihin perinteisesti torjuvasti. Vuoden 460 eaa. [[Hippokrateen vala]]a pidetään lääketieteen ohjeiston perusmallina. Siinä vakuutetaan: "En tule antamaan naiselle sikiötä tuhoavia aineita". Hippokrateen valan on kuitenkin korvannut vapaaehtoinen lääkärivala. Ennen vuotta 1950 Suomessa ei ollut varsinaista aborttilakia vaan raskaudenkeskeytys hyväksyttiin vain lääketieteellisin perustein eli kun äidin henki tai terveys oli vaarassa.{{lähde}}
Vuonna 1950 tuli voimaan laki, joka mahdollisti abortin myös sikiön vammaisuudesta tai sairaudesta sekä eettiset perusteet kuten abortti [[Raiskaus|raiskauksen]] tai [[Insesti|sukurutsan]] vuoksi. Tällöin laillisia abortteja tehtiin 4 000–8 000 vuodessa. Laittomien raskaudenkeskeytysten takia vaadittiin aborttilakiin edelleen vapauttamista. Laittomat abortit aiheuttivat äitiyskuolemia, terveysongelmia ja hedelmättömyyttä. Laittomien aborttien määrän arvioitiin Aborttilakikomitean mietinnön ja tulehduksellisia keskenmenoja hoitavien lääkärien mukaan olevan noin 18 000–40 000.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Erkkilä, Sven |Nimeke=Sikiönlähdettäjistä ja sikiönlähdettämisen rangaistavuudesta de lege ferenda |Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim s.183-203| Vol.3 | Vuosi=1952 }}</ref> Vuonna 1970 tuli voimaan uusi aborttilaki, jossa abortin saattoi tehdä sosiaalisin perustein alle 17-vuotias, yli 40-vuotias tai kun äiti on synnyttänyt jo neljä lasta. Silloisen [[Lääkintöhallitus|lääkintöhallituksen]] antaman ohjeen mukaan abortin tuli olla täysin vapaasti saatavissa naimattomille, leskille ja eronneille. Vuotta 1973 voidaan pitää aborttien huippuvuotena, jolloin tilastoituja abortteja tehtiin yli 23 000, ja tästä lähtien aborttien määrä on tasaisesti laskenut ehkäisymenetelmien kehittymisen myötä. <ref>{{Kirjaviite | Tekijä =Nigel Cameron, Leif Nummela, Niilo ja [[Päivi Räsänen]], [[Pekka Reinikainen]] | Nimeke =Uuden Lääketieteen Uhrit | Suomentaja = | Vuosi =1989 | Luku =Ihmisarvo ja abortti | Sivu =38-39 | Selite =Laittomasta tulee laillinen | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Uusi Tie | Tunniste =ISBN 951-619-206-8 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =23.6.2011 | Kieli = }}</ref> Viime vuosina raskaudenkeskeytysten määrä vuositasolla on ollut noin 10 000. <ref name="THL_tilastot">{{Kirjaviite | Tekijä = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Nimeke = Raskaudenkeskeytykset 2013 | Vuosi = 2014 | Julkaisija = Terveyden ja hyvinvoinnin laitos | Tunniste = ISSN 1798-0887 | Viitattu = 17.12.2014 }}</ref>
=== Raskauden keskeytyksen edellytykset ===
Suomessa raskauden keskeytys ei lain mukaan ole vapaa, mutta käytännössä jokainen ennen 12. raskausviikkoa pyytävä saa abortin. Vaikka raskauden keskeytyksestä päättää lain mukaan ainoastaan viranomainen, lain soveltamisessa lääkäreiden harkintavalta ei kuitenkaan nykypäivänä riitä. Käytännössä abortin saa aina ennen 12. raskausviikkoa, sillä naisen oma kokemus raskauden ja synnytyksen rasittavuudesta riittää, ja rasitusta ei arvioi kukaan ulkopuolinen.<ref>HS 24.2.2013 2:00 </ref> Raskaudenkeskeytykseen tarvitaan tapauksesta riippuen joko yhden tai kahden lääkärin lähete tai [[Valvira|Valviran]] lausunto, ja raskaudenkeskeytyksen saa suorittaa vain luvan saanut sairaala.{{lähde}}
Lain mukaan raskaus voidaan naisen pyynnöstä keskeyttää ennen 12. raskausviikkoa, jos lapsen synnyttäminen ja hoito olisi kohtuuton rasitus, lapsi on saanut alkunsa [[raiskaus|raiskauksesta]], äiti on yli 40-vuotias tai alle 17-vuotias, naisella on jo neljä lasta tai jos sikiön epäillään olevan vammainen. Myöhempään raskaudenkeskeytykseen tarvitaan aina Valviran myöntämä lupa, joka voidaan myöntää äidin nuoren iän, sikiöpoikkeavuuden tai muiden painavien syiden perusteella. Viimeinen takaraja on 20. raskausviikko, sikiöpoikkeavuuden kohdalla 24. raskausviikko.<ref name="Finlex">[http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1970/19700239 Laki raskauden keskeyttämisestä 24.3.1970/239] finlex.fi</ref>
Lain seitsemännen pykälän mukaan ennen raskauden keskeyttämistä koskevan päätöksen tekoa on lapsen isälle varattava tilaisuus esittää käsityksensä asiassa. Isän kanta ei ole asiassa kuitenkaan sitova tai ratkaiseva. Jos raskaus ollaan keskeyttämässä siksi, että lapsen synnyttäminen ja hoito olisi huomattava rasitus, voidaan tarvittaessa pyytää esimerkiksi sosiaaliviranomaisen tai kätilön selvityksen naisen ja hänen perheensä elämänolosuhteista.<ref name="Finlex"/> Käytännössä naisen oma arvio rasittavuudessa abortin saamiseksi riittää. Abortin saamiseen vaikuttavat esimerkiksi perhesuhteet, asuminen, työllisyys, tulevaisuudensuunnitelmat ja taloudellinen tilanne<ref>https://www.infopankki.fi/fi/elama-suomessa/terveys/abortti</ref>.
Raskausviikkoon 12 asti keskeytysmenetelmä voi olla kirurginen tai lääkkeellinen ja raskausviikon 12 jälkeen ainoastaan lääkkeellisesti käynnistetty synnytys.{{lähde}}
{| class="prettytable" style="width:300px;float:right;"
|+'''Raskaudenkeskeytykset 2014''' ([https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset])
|-
|'''Abortin indikaatio'''
|'''Tapauksia kpl.'''
|-
|-
|Sosiaalinen
|9 011
|-
|-
|Alle 17 v.
|194
|-
|-
|Yli 40 v.
|275
|-
|-
|Jo 4 aikaisempaa lasta
|220
|-
|-
|Sikiövaurio
|355
|-
|-
|Lääketieteellinen syy
|69
|-
|-
|Rajoitettu kyky huol. lapsista
|7
|-
|-
|Eettinen (raiskaus, insesti, tms.)
|8
|-
|-
|'''Yhteensä'''
|9 780
|-
|}
===Raskaudenkeskeytysten määrä Suomessa===
Suomessa tehdään raskaudenkeskeytyksiä noin 10 000 vuodessa, ja aborttien määrä on pysynyt vakaana tai laskenut. Esimerkiksi vuonna 2013 abortteja tehtiin yhdeksän prosenttia vähemmän kuin 2000-luvun alussa. Vuonna 2014 raskaudenkeskeytysten määrä putosi jo alle kymmeneen tuhanteen (9 780 kpl).<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/seksuaali-ja-lisaantymisterveys/raskaudenkeskeytykset/raskaudenkeskeytykset|nimeke=Raskaudenkeskeytykset - THL|julkaisu=Terveyden ja hyvinvoinnin laitos|viitattu=2018-05-28|ietf-kielikoodi=fi-FI}}</ref>.Toistuvien aborttien määrä sen sijaan on kasvanut etenkin nuorimmissa ikäluokissa. Eniten abortteja vuonna 2014 naisten määrään suhteutettuna tehtiin Ahvenanmaalla, vähiten Etelä-Savon sairaanhoitopiirissä<ref>http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/127103/Tr22_15.pdf?sequence=1</ref>.
=== Raskaudenkeskeytyksen syyt Suomessa ===
Raskaudenkeskeytykset tehdään pääasiassa erilaisista sosiaalisista syistä, eli kun raskaana olevalla naisella hänen itsensä tai hänen perheensä "elämänolot ja muut olosuhteet huomioon ottaen lapsen synnyttäminen ja hoito olisi hänelle huomattava rasitus"<ref name="Finlex"/>. Vuonna 2013 91,8 prosenttia aborteista tehtiin näistä sosiaalisista syistä. Toiseksi yleisin syy oli äidin yli 40 vuoden ikä (3,1 %, 2013). Kolmanneksi yleisin syy oli äidin alle 17 vuoden ikä (2,4 %, 2013). Raskaudenkeskeytys voidaan nykyisin tehdä myös [[ultraääni]]kuvauksessa todetun [[sikiövaurio]]n perusteella (3,4 %, 2013).<ref name="THL_tilastot"/> Joitakin harvoja raskaudenkeskeytyksiä tehdään lääketieteellisistä syistä, toisin sanoen raskauden komplikaatioiden takia, kun äidin terveys tai henki on vaarassa.
Vuonna 2013 noin 67 prosenttia raskaudenkeskeytyksen tehneistä ilmoitti käyttäneensä jonkinlaista ehkäisymenetelmää raskauden alkaessa, valtaosa näistä oli käyttänyt kondomia (46,2 %). Alle 20-vuotiaista mitään ehkäisyä ei ollut käyttänyt noin 32 prosenttia. Jälkiehkäisyä oli käyttänyt 3,8 prosenttia kaikista keskeytyspotilaista. Noin 92 prosenttia raskaudenkeskeytyksistä tehtiin ennen 12. täyttä raskausviikkoa. Ennen 8. raskausviikkoa tehtyjen keskeytysten osuus oli vuonna 2013 noin 59 prosenttia, ja varhaitten raskaudenkeskeytysten osuus on kasvanut viimeisten vuosien aikana. <ref name="THL_tilastot"/>
== Raskaudenkeskeytys ja laki ==
Vaikka sikiön yhteydet [[Talamus|talamuksesta]] aivokuorelle alkavat muodostua jo jossain vaiheessa raskausviikkojen 23 ja 30 välillä, sikiö tuskin pystyy tuntemaan kipua ennen raskausviikkoa 29. Tulokset saatiin [[Journal of the American Medical Association]] -lehdessä julkaistussa yhteenvetotutkimuksessa, jossa käytiin järjestelmällisesti läpi kaikki PubMed-tietokannan sikiön kipua koskevat tutkimukset<ref>[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/16118385 Fetal pain: a systematic multidisciplinary review of the evidence.], S. J. Lee et al., Journal of the American Medical Association 2005 Aug 24;294(8):947-54.</ref>
== KeskusteluaKatso myös ==
* [[Abortti Suomessa]]
Suomessa yli 90 prosenttia aborteista tehdään sosiaalisista syistä. Koska pelkkä naisen oma tahto ei riitä perusteeksi, osa naisista kokee, että heidän pitää kyetä esittämään lääkärikohtaamisissa jokin omaa halua hyväksytympi, lain edellyttämä syy. Osalla naisista on vaikeita lääkärikohtaamisia aborttiin liittyen. <ref>[http://www.tulva.fi/index.php?k=15650 Aborttilaki vanhentunut], Tulva.fi 3/2008</ref> Psykologi Viveka Kaurasen mukaan suurin osa selviytyy abortista hyvin eikä kadu. Osa naisista kokee abortin voimaannuttavana kokemuksena, joka vahvistaa käsitystä omasta vastuullisuudesta.<ref>"Abortista selviytyy", Sanna-Kaisa Hongisto, Seura 21.7.2011</ref> Teini-iässä tehty abortti ei lisää mielenterveysongelmia<ref>http://www.msn.com/fi-fi/uutiset/kotimaa/suomalaistutkimus-teiniabortti-ei-kasvata-mielenterveysongelmien-riskiä/</ref>.
Abortista väitelleen Salome Tuomaalan mukaan laki antaa Suomessa lääkärille enemmän valtaa kuin naiselle itselleen ja estää naista olemasta eettinen toimija tilanteessa.<ref>"Vaienneet naiset", Anna 19, 12.5.2011, sivu 33</ref> Tuomaalan mielestä Suomessa pitäisi Ruotsin ja Tanskan tavoin sallia abortti ilman erityistä syytä.<ref>"Huonon ihmisen hyvä päätös", Helsingin Sanomat, Ihmiset, 23.4.2011, sivu C10</ref>
Sosiaalietiikan professori Jaana Hallamaa ihmettelee sitä, että [[sikiö]]ihin ja [[tsygootti|hedelmöittyneisiin munasoluihin]] suhtaudutaan "kuin ne olisivat täysivaltaisia yksilöitä". Hallamaan mielestä kenestäkään ei tule ihmistä ilman toisia ihmisiä, ja sikiöiden ja tsygoottien pitäminen yksilöinä on "hirveän [[Individualismi|individualistinen]] suhtautumistapa".<ref>[http://www.hs.fi/tiede/Aborttikeskustelussa+siki%C3%B6st%C3%A4+puhutaan+yksil%C3%B6n%C3%A4/a1376633614772 Aborttikeskustelussa sikiöstä puhutaan yksilönä], Helsingin Sanomat 17.8.2013.</ref>
Kansanedustaja [[Päivi Räsänen]] kertoi [[Paavalin synodi]]n kirkkopäivillä vuonna 2008, että [[Raamattu]] antaa painavat perusteet vastustaa aborttia kaikissa oloissa. Ainoa poikkeus olisi valinta äidin ja sikiön hengen välillä. <ref>[https://web.archive.org/web/20150220034709/http://sley.fi/gladiolus-old/html/fi/1211909939086549705.html Gladiolus], kansanedustaja Päivi Räsänen, esitelmä Paavalin synodin kirkkopäivillä palmusunnuntaina 2008.</ref> [[Suomen evankelis-luterilainen kirkko|Suomen evankelis-luterilaisen kirkon]] piispat ovat ''Rakkauden Lahja'' -kannanotossaan vuonna 2008 todenneet, että ihmiselämä vaatii suojelua jo sikiövaiheessa, ja että "lupa elämän tuhoamiseen tulee rajoittaa vakaviin poikkeustilanteisiin".<ref>[http://sakasti.evl.fi/sakasti.nsf/0/AC5B7C3890F48F5AC22577030038D858/$FILE/rakkauden_lahja.pdf Rakkauden lahja – Piispojen puheenvuoro perheestä, avioliitosta ja seksuaalisuudesta]</ref>
[[Pro life -liike]] on poliittinen liike, joka vastustaa abortteja ja kannattaa niiden kieltämistä tai rajoittamista. Suomessa toimii [[Pro Life Suomi]] -yhdistys, joka on "perustettu puolustamaan syntymättömien lasten oikeuksia"<ref>[http://www.lopettakaatappaminen.info/ Pro Life Suomi]</ref>.
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite| Tekijä=Erkkilä, Sven |Nimeke=Sikiönlähdettäjistä ja sikiönlähdettämisen rangaistavuudesta de lege ferenda |Lääketieteellinen aikakauskirja Duodecim s.183-203| Vol.3 | Vuosi=1952 }}
*{{Kirjaviite| Tekijä=Komiteanmietintö | Nimeke=Aborttilakikomitean mietintö 1968:A 11 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Valtion painatuskeskus | Vuosi=1969}}
===Viitteet===
{{Viitteet|sarakkeet}}
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Heta & Häyry, Matti | Nimeke=[[Elämän ehdot|Elämän ehdot: Bioetiikan, vapauden ja vastuun filosofiaa]] | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Yliopistopaino | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-570-354-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Häyry, Matti & Häyry, Heta | Nimeke=Rakasta, kärsi ja unhoita: Moraalifilosofisia pohdintoja ihmiselämän alusta ja lopusta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjayhtymä | Vuosi=1987 | Tunniste=ISBN 951-26-3126-1}}
| 