Ero sivun ”Pohjola-talo” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
p tark.
Rivi 8:
 
==Historia==
Pohjola-talo suunniteltiin samanlaiseksi kokonaistaideteokseksi kuin 1900-luvun alussa valmistunut [[Pohjolan toimitalo|yhtiön vanha toimitalo]] Aleksanterinkadulla.<ref name="selvitys" /> Vakuutusyhtiö Pohjola osti rakentamattoman tontin vuonna 1964 Helsingin kaupungilta, joka sai vaihdossa useita muita tontteja sekä 2,6 miljoonaa markkaa välirahaa. Lähellä sijaitsi [[Kultareuna (asuinalue)|Kultareunan]] asuinalue, jossa oli Pohjolan henkilökunnan työsuhdeasuntoja. Pääkonttorin sunnittelusta järjestettiin kutsukilpailu, jonka ensimmäinen palkinto jaettiin [[Alvar Aalto|Alvar Aallon]] ja [[Viljo Revell]]in ehdotusten kesken. Jatkokilpailun voitti Revell ehdotuksellaan ''Byromaani''. Revellin pian kuoltua talon suunnittelu jäi hänen toimistonsa muille arkkitehdeille. Pääsuunnittelijaksi ilmoitettiin Heikki Castrén, joskin huomattavan osan suunnittelutyöstä teki toimiston nuori arkkitehtiopiskelija [[Juhani Katainen]]. Talo rakennettiin vuosina 1965–1969. Eräs arkkitehtonisista esikuvista oli [[Frank Lloyd Wright]]in vuonna 1904 [[Buffalo]]on Yhdysvaltoihin suunnittelema [[Larkin Building]], jossa on samanlainen suuri keskusaula.<ref name="HS2">Jaakko Lyytinen: [https://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000005675759.html Purettavan Pohjola-talon suunnittelija oli parikymppinen opiskelija, mutta hän ei koskaan saanut kunniaa] (maksullinen artikkeli) Helsingin Sanomat 13.5.2018. Viitattu 31.5.2018.</ref> Talo otettiin käyttöön 25. elokuuta 1969.<ref name="HS1" />
 
Talossa oli aikanaan Pohjolan oma kirjapaino, ampumarata, poliklinikka, liikunta- ja musiikkisalit sekä kaksi täysimittaista uima-allasta. Kaksi ylintä kerrosta oli varattu Pohjolan johtokunnan ja hallintoneuvoston käyttöön. Sisustusarkkitehdit Yrjö Wegelius ja Pekka Perjo suunnittelivat taloa varten raskastekoiset mustat Pohjola-tuolit.<ref name="HS1" /> Korttelissa ei pitkään ollut muita rakennuksia.
 
Pohjola-taloa laajennettiin vuonna 1983 B-tornilla ja vuonna 1988 kolmella matalalla lisäsiivellä, jotka suunnitteli Castrénin kuoltua hänen uusi arkkitehtitoimistoarkkitehtitoimistonsa [[Castrén-Jauhiainen-Nuuttila]]. Pohjola myi vuonna 2004 rakennuksen yhdysvaltalaiselle kiinteistö­sijoitusyhtiö W. P. Carey Incille, mutta pääkonttori jatkoi toimintaa rakennuksessa vuokralla. Pohjolan käytöstä vapautuneisiin tiloihin muutti lisäksi [[Sanoma Magazines]]in pääkonttori. Sekä Pohjolan että Sanoman toiminnot siirtyivät pois talosta vuonna 2015. Rakennuksen osti rakennusliike [[SRV]], joka rakennuttaa sen ympärille seitsemän uutta tornimaista asuinkerrostaloa. Osa Pohjola-talosta purettiin keväällä 2018 uudisrakennusten tieltä, mutta alkuperäinen osa on suojeltu, joten sitä ei pureta. A-torni on tarkoitus säilyttää toimistokäytössä ja jalustaosaan tulee palveluja.<ref name="HS1" />
 
==Lähteet==