Ero sivun ”Darin kieli” versioiden välillä

1 994 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
(ei sisäkkäisiä sulkuja)
Ei muokkausyhteenvetoa
{{Kieli| nimi = Dari
'''Darin kieli'''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat (3. painos) | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 2005 | Sivu = 94 | Tunniste = ISBN 951-662-734-X}}</ref> (dariksi دری, ''dari'' tai زبان دری, ''zaban-i dari'', aikaisemmin myös ''farsi-yi kaboli'' tai ''kaboli''<ref name="iranskije 121">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 121 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref>) on [[Afganistan]]issa puhuttu [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] [[indoiranilaiset kielet|indoiranilaisen haaran]] [[iranilaiset kielet|iranilaiseen ryhmään]] kuuluva kieli. Se on [[paštun kieli|paštun]] ohella Afganistanin toinen virallinen kieli.<ref name="slovar">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref> Afganistanin daria ei tule sekoittaa klassisen [[Persian kieli|persialaisen]] kirjallisuuden kieleen, josta on käytetty nimityksiä ''farsi-yi dari'' (”hovipersia”) ja ''dari''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 71, 123 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref>
| muu =
| oma = ''dari''<br>دری
| kartta =
| kuvateksti =
| eng =
| fra =
| alue =
| vir = {{Afganistan}}
| määrä = 8–10 miljoonaa
| sija =
| kunta = [[indoeurooppalaiset kielet]]
| ryhmä = [[indoiranilaiset kielet]]<br />[[iranilaiset kielet]]
| abc = [[arabialainen kirjaimisto]] neljällä lisämerkillä
| huolto =
| iso1 =
| iso2 =
| sil =
}}
'''Darin kieli'''<ref name="kielet">{{Kirjaviite | Tekijä = Anhava, Jaakko | Nimike = Maailman kielet ja kielikunnat (34. painos) | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Gaudeamus | Vuosi = 20052009 | Sivu = 94 | Tunniste = ISBN 978-951-662-734-X5}}</ref> (dariksi دری, ''dari'' tai زبان دری, ''zaban-i dari'', aikaisemmin myös ''farsi-yi kaboli'' tai ''kaboli''<ref name="iranskije 121">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 121 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref>) on [[Afganistan]]issa puhuttu [[indoeurooppalaiset kielet|indoeurooppalaisten kielten]] [[indoiranilaiset kielet|indoiranilaisen haaran]] [[iranilaiset kielet|iranilaiseen ryhmään]] kuuluva kieli. Se on [[paštun kieli|paštun]] ohella Afganistanin toinen virallinen kieli.<ref name="slovar">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Lingvistitšeski entsiklopeditšeski slovar | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Sovetskaja entsiklopedija | Vuosi = 1990 | Sivu = 127 | Tunniste = ISBN 5-85270-031-2}}</ref> Afganistanin daria ei tule sekoittaa klassisen [[Persian kieli|persialaisen]] kirjallisuuden kieleen, josta on käytetty nimityksiä ''farsi-yi dari'' (”hovipersia”) ja ''dari''.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 71, 123 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref>
 
==Levinneisyys ja puhujamäärä==
Historiallisesti darin puhujat eivät ole erotelleet darin, [[tadžikin kieli|tadžikin]] tai [[persian kieli|persian kielten]] puhujia toisistaan, vaan heistä kaikista on käytetty persian puhujia tarkoittavia termejä ''farsiwanit'' tai ''parsiwanit''.<ref name="afg" /> Käytössä on myös useita paikallisia nimityksiä.<ref name="iranskije 121" /> Nykyinen ero darin ja tadžikin puhujien välillä Afganistanissa on lähinnä kulttuurillinen. [[Tadžikit|Tadžikit]] ovat persiankielistä väestöä, joilla ei ole heimorakennetta. Heimokantaisten ryhmien kieleen viitataan vastaavasti useimmiten darina.<ref name="afg">{{Kirjaviite | Tekijä = Andrei Sergejeff | Nimeke = Afganistanin historia - Silkkitietä kulttuurien risteykseen | Vuosi = 2011 | Luku = | Sivu = 34-35 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-219-4 }}</ref>
Kielen puhujat kutsuvat itseään [[tadžikit|tadžikeiksi]] tai ”persiankielisiksi”. Käytössä on myös useita paikallisia nimityksiä. Tadžikit asuvat etupäässä Afganistanin keski-, pohjois- ja länsiosissa, mutta pienempiä ryhmiä on maan lähes kaikissa maakunnissa. Äidinkielenään daria ja sen murteita puhuu noin neljä miljoonaa henkeä. Kieltä osaavat kuitenkin myös monet muut maan etniset ryhmät. Yhteensä puhujia lienee 8–10 miljoonaa.<ref name="iranskije 121" /> [[Ethnologue]] raportoi heitä olevan 8&nbsp;990&nbsp;200<ref>Ethnologue 1.1. 2017: Darin puhujien määrä on 8 990 200</ref>.
 
Kielen puhujat kutsuvat itseään [[tadžikit|tadžikeiksi]] tai ”persiankielisiksi”. Käytössä on myös useita paikallisia nimityksiä. Tadžikit asuvat etupäässä Afganistanin keski-, pohjois- ja länsiosissa, mutta pienempiä ryhmiä on maan lähes kaikissa maakunnissa. Äidinkielenään daria ja sen murteita puhuu noin neljä miljoonaa henkeä. Kieltä osaavat kuitenkin myös monet muut maan etniset ryhmät. Yhteensä puhujia lienee 8–10 miljoonaa.<ref name="iranskije 121" /> [[Ethnologue]] raportoi heitä olevan 8&nbsp;990&nbsp;200<ref>Ethnologue 1.1. 2017: Darin puhujien määrä on 8 990 200</ref>.
 
==Historia ja murteet==
Dari kuuluu iranilaisten kielten lounaisryhmään.<ref name="iranskije 121" /> SilläDari ontarkoittaa yhteinensuomeksi historiahovia lähisukukieltensäja nimeä on käytety [[persian kieli|persian kirjakielestä]] varhaiselta keskiajalta lähtien.<ref name="afg" /> Sillä on yhteinen historia lähisukukieltensä persian ja [[tadžikin kieli|tadžikin]] kanssa. Niiden eriytyminen alkoi 1700-luvulla tai eräiden arvioiden mukaan jo 1500-luvulla. NykyäänKehitykseen dari,vaikuttivat persiaerilaiset murretaustat ja tadžikkikielikontaktit.<ref name="iranskije 123" /> Käytännössä edellämainitut kielet ovat kolmeedelleen niin erillistälähellä kansalliskieltätoisiaan, joidenettä kehitykseenniitä vaikuttavatpidetään erilaisetkielitieteessä murretaustatusein jayhtenä kielikontaktitsamana kielimuotona. Niillä on kuitenkin myös joitakin eroja.<ref name="afg" /><ref name="kielet" /> Dari poikkeaa lähisukukielistään erityisesti [[vokaali|vokalisminsa]], [[verbi]]järjestelmänsä ja sanastonsa puolesta. Lainasanoja on saatu varsinkin [[arabian kieli|arabiasta]] ja paštusta, jotka ovat vaikuttaneet myös darin [[fonetiikka]]an ja [[morfologia]]an.<ref name="iranskije 123">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 123 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref>
 
Kielessa on lukuisia alue- ja paikallismurteita,<ref name="iranskije 121" /> jotka jakautuvat kahteen murreryhmään. [[Herat]]in, [[Hazaradžat]]in, [[Logar]]in ja [[Gardez]]in murteet muistuttavat [[Iran]]in koillisosissa puhuttavia murteita. [[Badahšan]]in, [[Pandžšer]]in, [[Kohistan]]in ja [[Kabul]]in murteet ovat lähellä tadžikin kieltä.<ref name="slovar" /> Kabulin murteesta on kehittynyt eräänlainen yleiskieli.<ref name="iranskije 121" />
 
==KirjakieliAsema==
Dari on paštun ohella Afganistanin toinen virallinen kieli. 1900-luvulla saakka se toimi maan pääasiallisena kirja- ja yleiskielenä. Paštu sai virallisen aseman vuonna 1936.<ref name="iranskije 122">{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimike = Jazyki mira: Iranskije jazyki. I. Jugo-zapadnyje iranskije jazyki | Julkaisupaikka = Moskva | Julkaisija = Indrik | Vuosi = 1997 | Sivu = 122 | Tunniste = ISBN 5-85759-048-5}}</ref> Afganistanissa puhutusta persian kielestä alettiin käyttää nimitystä dari etenkin poliittisista syistä. Persiaa pidettiin [[Iran]]in vaikutusvallan takia uhkana persiankielisten ja etenkin [[šiialaisuus|šiialaisten]] ryhmien keskuudessa. Paštusta yritettiin ensin tehdä maan ainut virallinen kieli. Persian laaja käyttö ja merkitys sai kuitenkin maan hallituksen tekemään siitä Afganistanin toisen virallisen kielen vuonna 1964. Kieleen viitattiin kuitenkin historiallisella nimellä dari esimerkiksi perisalaistyylisen ''farsi''-nimen sijaan edellämainituista poliittisista syistä.<ref name="afg" />
 
==Kirjakieli==
KirjakieliDarin kirjakieli perustuu Kabulin murteeseen. Sen normit ovat toistaiseksi vielä vakiintumattomat. Tiedostusvälineiden kielenkäyttö on lähempänä puhekieltä, kun taas virallisissa yhteyksissä käytetään konservatiivisempaa tyyliä.<ref name="iranskije 122" /> Kirjaimisto on sama kuin persiassa ([[arabialainen kirjaimisto]], jota on täydennetty neljällä lisämerkillä).<ref name="iranskije 123" />
 
Darinkielisen kirjallisuuden juuret ovat 900–1400-lukujen klassisessa persialais-tadžikkilaisessa kirjallisessa perinteessä. Nykyaikainen kaunokirjallisuus syntyi 1900-luvun alussa. [[Proosa]]tyylin perustajana pidetään nuorafgaanien ideologia [[Mahmud Tarzi]]a. Monet kirjailijat kirjoittavat darin lisäksi myös paštuksi.<ref name="iranskije 123" />
30 494

muokkausta