Ero sivun ”Kolmikymmenvuotinen sota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Jmk (keskustelu | muokkaukset) p ä |
|||
Rivi 44:
Prahan tapahtumista alkoi kapina, joka levisi [[Böömi]]in, [[Sleesia]]an, [[Lausitz]]iin ja [[Määri]]in, joissa kiistat katolisten ja protestanttien välillä olivat jo ennestään kiivaat. Ferdinandilla ei ollut tarpeeksi joukkoja kapinan kukistamiseen, ja hänen oli pakko kutsua serkkunsa, Espanjan [[Filip IV (Espanja)|Filip IV]] avuksi taltuttamaan kapinointia. Böömiläiset olivat ilman liittolaisia avuttomia keisaria vastaan, ja he kutsuivat apuun Evankelisen unionin. Böömiläiset lupasivat Unionin johtaja Pfalzin vaaliruhtinas [[Fredrik V (Pfalz)|Fredrik V:lle]], Fredrik IV:n pojalle, Böömin kuninkuuden. Kirjeitä lähetettiin myös Savoijin herttualle, Saksin vaaliruhtinaalle ja [[Transilvania]]n [[Gabriel Bethlen]]ille. Itävallan hovi sai kuitenkin kirjeet haltuunsa ja julkisti ne heikentäen böömiläisten lupausten arvoa.
Kapina sujui aluksi böömiläisten kannalta hyvin, Ylä-Itävallan luterilaiset ja kalvinistiruhtinaat liittyivät kapinaan ja Ala-Itävalta pian sen jälkeen. Vuonna [[1619]] kreivi [[Heinrich Matthias von Thurn]] johti armeijan [[Wien]]in piiritykseen. Transilvanian ruhtinas [[Gabriel Bethlen]] johti sotajoukon Unkariin [[osmanien valtakunta|Osmanien]] sulttaanin siunauksella. Keisari, joka oli ollut osallisena [[
Mansfeld onnistui kokoamaan armeijansa uudelleen pohjoisessa Böömissä, Ala- ja Ylä-Itävallan kapinalliset aateliset solmivat sopimuksen böömiläisten kanssa elokuussa, ja [[22. elokuuta]] [[1620]] Ferdinand erotettiin virallisesti Böömin kuninkuudesta ja Fredrik V:stä tuli uusi kuningas. Transilvanialaiset ajoivat keisarin armeijat Unkarista vuoteen 1620 mennessä. Fredrikin kruunaus aiheutti närää Evankelisessa unionissa, jonka jäsenet olivat enimmäkseen luterilaisia, ja osa luterilaisista vetäytyi sodasta.
| |||