Ero sivun ”Talouskasvu” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Nettoviennin kirjauksen vaihdoin. Oik: NX = X - Z. |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 6:
Useiden teollisuusmaiden johtajat ovat ottaneet talouskasvun edistämisen keskeiseksi tavoitteekseen, sillä negatiivinen tai hidas talouskasvu aiheuttaa [[työttömyys|työttömyyttä]] ja sosiaalisia ongelmia, jotka voivat johtaa yhteiskunnalliseen epävakauteen ja valtaapitävien syrjäyttämiseen. Talouskasvun on siis oltava jatkuvasti riittävän ripeää, jotta negatiivisen tai hitaan talouskasvun mukanaan tuomilta ongelmilta vältyttäisiin. Jatkuvan ripeän kasvun oletus on systeemiin sisäänrakennettu ominaisuus, jota ilman systeemi törmää lukuisiin systeemille jopa turmiollisiin ongelmiin. Lievästä negatiivisen talouskasvun ajasta käytetään nimitystä [[taantuma]] ja pidemmästä ja syvemmästä nimitystä [[lama]].
Talouskasvu lisää terveyttä, onnellisuutta, tasa-arvoa ja köyhien tuloja siinä missä muidenkin mutta myös elintasosairauksia.
Siitä huolimatta että talouskasvu on useiden teollisuusmaiden johtajien keskeinen tavoite, bruttokansantuote ja sen kasvu ei kuitenkaan ole hyvä [[hyvinvointi|hyvinvoinnin]] mittari. Korkean bruttokansantuotteen on havaittu korreloivan [[masennus|masentuneisuuden]] esiintymisen kanssa eli korkean bruttokansantuotteen maissa masennusta esiintyy enemmän<ref>[https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC3330161/ ncbi.nlm.nih.gov]</ref>. Myös [[alkoholijuoma|alkoholia]] käytetään enemmän. Korkean bruttokansantuotteen maissa kärsitään myös niin sanotuista [[elintasosairaus|elintasosairauksista]].▼
== Talouskasvun mittaaminen ==
Rivi 86:
Edes syiden ''tunnistaminen'' jonkin tietyn maan varallisuuteen on hankalaa, mutta vielä vaikeampaa on niiden ''selittäminen''. Talouskasvun tutkiminen onkin yksi taloustieteen aktiivisimpia tutkimuskohteita, johon huomio on viime vuosina vain keskittynyt entistä enemmän.<ref name="Weil">David Weil: [http://wps.aw.com/aw_weil_econgrowth_1/0,9337,1443512-content,00.html Economic Growth]. Addison-Wesley, 2005. ISBN 0-201-68026-2</ref>
==Talouskasvun vaikutuksia==
===Talouskasvu lisää köyhien tuloja===
[[Maailmanpankki|Maailmanpankin]] tutkijat David Dollar ja Aart Kraay (2002) osoittivat, että keskitulojen kasvaessa köyhimmän viidenneksen tulot kasvoivat samassa suhteessa. Tutkimuskirjallisuudessa todetut kasvua lisäävät politiikat ja instituutiot eivät lisänneet tuloeroja. Näitä olivat [[vapaakauppa|avoimuus kaupalle]], makrotaloudellinen vakaus, rajoitettu [[julkinen sektori]], finanssitalouden kehittyneisyys, vahva [[omaisuudensuoja]] ja [[laillisuusperiaate]]. Itse asiassa julkisen sektorin pienuus ja korkean inflaation välttäminen näyttäisivät jossain määrin lisäävän köyhimpien osuutta tuloista. Kasvua lisäävät instituutiot siten auttavat köyhiä siinä missä muitakin, myös talouskuri (fiscal discipline).<ref name=dk2002>{{Lehtiviite|www=https://link.springer.com/article/10.1023/A:1020139631000|Julkaisu=Journal of Economic Growth|Vuosikerta=7|Ajankohta=2002|Numero=3|Sivut=195–225|Otsikko=Growth Is Good for the Poor|Doi=10.1023/A:102013963|Tekijä=Dollar, D. & Kraay, A|Selite=koko teksti: http://documents.worldbank.org/curated/en/419351468782165950/text/multi0page.txt}}</ref>
Politiikat ja instituutiot, joiden piti auttaa köyhiä, eivät nekään vaikuttaneet köyhien tulo-osuuteen. Näitä ovat julkiset sosiaalimenot, demokraattiset instituutiot, peruskouluun osallistuminen ja maatalouden tuottavuus. Niillä ei ollut mitään robustia yhteyttä kasvuun eikä köyhien tulo-osuuteen. Sosiaalimenojen osuus julkisista menoista jopa heikensi köyhien tulo-osuutta melkein tilastollisesti merkitsevästi.<ref name=dk2002/>
Näin ollen talouskasvu on tärkeää köyhyyden poistamisessa. Keskimäärin köyhien osuus tuloista jopa hieman nousi keskitulojen kasvaessa, ehkä sattumalta. Kasvun ja köyhyyden poistamisen suhde ei ole eronnut eri ajanjaksoina, ei muutu kriiseissä ja on sama rikkaissa ja köyhissä maissa. Näin ollen kasvua lisäävän politiikan, kuten talouskurin ja kaupan avoimuuden pitää olla köyhyyden vähentämispolitiikan keskiössä.<ref name=dk2002/>
Vuonna 2013 Dollar, Kraay ja Yalen Tatjana Kleineberg tutkivat datan 118 maasta neljältä tuoreimmalta vuosikymmeneltä. Yhä talouskasvu on tärkein köyhimmänkin viidenneksen rikastumisen tekijä. Köyhimmän viidenneksen tulo-osuudet muuttuivat vain vähän eivätkä riippuneet keskitulon muutoksista. Tulokset pätivät riippumatta epätasa-arvon muutoksista ja maakohtaisista kasvutekijöistä ja osoittivat, että on vaikeaa löytää keinoja vaikuttaa köyhimpien tulo-osuuteen.<ref name=dkk2013>{{Lehtiviite|www=http://documents.worldbank.org/curated/en/496121468149676299/pdf/WPS6568.pdf|Julkaisu=Policy Research Working Paper|Julkaisija=Maailmanpankki|Ajankohta=2013|Otsikko=Growth Still Is Good for the Poor|Tekijä=David Dollar, Tatjana Kleineberg, Aart Kraay}}</ref>
===Onnellisuus ja hyvinvointi===
Kansalaisten [[onnellisuus]] lisääntyy valtion BKT:n kasvun myötä rajatta, joskin logaritmisesti, hidastuvasti, totesivat vuonna 2008 Pennsylvanian yliopiston taloustietelijät Justin Wolfers ja Betsey Stevenson tutkimuksessaan. Vaurauden kaksinkertaistuminen olisi siis yhtä hyvä asia tulotasosta riippumatta.<ref name="wealth_and_happiness_revisited" /><ref>[http://www.nytimes.com/2008/04/16/business/16leonhardt.html Maybe Money Does Buy Happiness After All - New York Times]</ref><ref>[http://bpp.wharton.upenn.edu/betseys/papers/Happiness.pdf Economic Growth and Subjective Well-Being: Reassessing the Easterlin Paradox]</ref><ref name="globe">http://www.boston.com/bostonglobe/ideas/articles/2008/11/23/a_talk_with_betsey_stevenson_and_justin_wolfers/?page=full</ref>
Ainoastaan BKT:n taso ei lisää onnellisuutta vaan talouskasvun nopeus lisää onnellisuutta vieläkin voimakkaammin. <ref name=sci>[http://www.cis.org.au/Policy/spring05/polspr05-2.htm The Scientist's Pursuit of Happiness], ''Policy'', Spring 2005.</ref><ref>Bruno S. Frey and Alois Stutzer Happiness and Economics, Princeton University Press, December 2001; published in the UK by John Wiley & Sons.</ref><ref>[http://www.cato.org/pub_display.php?pub_id=8179 In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy?] The Cato Institute. April 11, 2007</ref><ref name="wealth_and_happiness_revisited">[http://www2.eur.nl/fsw/research/veenhoven/Pub2000s/2003e-full.pdf WEALTH AND HAPPINESS REVISITED Growing wealth of nations does go with greater happiness]</ref>
Hyvät asiat kuten terveys, lukutaito, ihmisoikeuksien kunnioittaminen, sukupuolten tasa-arvo, huono-osaisista ja ympäristöstä välittäminen ym. yleensä lisääntyvät vaurauden myötä sekä yksilö- että valtiotasolla. Merkittävin poikkeus ovat maat, joissa rikkauksia [[luonnonvarojen kirous|löydetään]] eikä tehdä.<ref>[http://www.economist.com/economics/by-invitation/guest-contributions/no_isnt_good_idea No, this isn't a good idea], Richard Baldwin, Professor of International Economics at the Graduate Institute, The Economist, Nov 29th 2010</ref>
===Elintasosairaudet===
▲
== Talouskasvun historia ==
| |||