Ero sivun ”Piisidos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 6:
 
= Perusasiat piisidoksesta =
Piisidokset ovat kovalenttisia sidoksia, joissa [[Atomi|atomin]] molemmat p-orbitaalin lohkot limittyvät toisen atomin p-orbitaalin kanssa. Yleensä piisidos muodostuu sp<sup>2</sup>- tai kolmossidoksen tapauksessa sp-hybridisaatiosta vapaaksi jääneistä p-orbitaalien vuorovaikutuksesta. Jokaisella näistä orbitaaleilla on nollavaraus jaetussa solmukohdassa. Solmukohta on sama myös piisidoksen sidosorbitaalille. <ref name="Roald Hoffmann on the Philosophy, Art, and Science of Chemistry" />[[Tiedosto:Pi-Bindung-Ethen-HOMO.svg|vasen|pienoiskuva|235x235px|Eteenin piisidos]]Atomien väliset sidokset muodostuvat, kun kaksi tai useampi atomi liittyy yhteen. Molekyylien muodostuessa atomin uloimmat orbitaalit menevät päällekkäin. Jotta muodostuisi sidos orbitaalien täytyy olla yksi [[Elektroni|elektronisia]] ja elektronien [[spin]] täytyy [[Paulin kieltosääntö|Paulin kieltosäännön]] mukaan olla vastakkaisiin suuntiin ylös ja alas. Sidoksen muodostuessa p-orbitaalin x-, y- ja z -akselien suuntaiset orbitaalit liittyvät toisen atomin vastaaviin orbitaaleihin. Molempien atomien z-akselin suuntaiset orbitaalit liittyvät päällekkäin päistään, muodostaen yhden sigmasidoksen atomien välille. Sen sijaan x- ja y-orbitaalit eivät yllä liittymään päistään toistensa päälle, joten ne menevät sivuttain toistensa päälle muodostaen kumpikin piisidoksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://opetus.tv/kemia/ke2/sigma-ja-pii-sidokset/|nimeke=Kemian etäopiskeluympäristö, sigma- ja piisidokset|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=opetustv|viitattu=}}</ref> Kuitenkin useimmat piisidokset muodostuvat hybridisaatiosta vapaiksi jääneistä p-orbitaaleista.  
 
Atomien väliset sidokset muodostuvat, kun kaksi tai useampi atomi liittyy yhteen. Molekyylien muodostuessa atomin uloimmat orbitaalit menevät päällekkäin. Jotta muodostuisi sidos orbitaalien täytyy olla yksi [[Elektroni|elektronisia]] ja elektronien [[spin]] täytyy [[Paulin kieltosääntö|Paulin kieltosäännön]] mukaan olla vastakkaisiin suuntiin ylös ja alas. Sidoksen muodostuessa p-orbitaalin x-, y- ja z -akselien suuntaiset orbitaalit liittyvät toisen atomin vastaaviin orbitaaleihin. Molempien atomien z-akselin suuntaiset orbitaalit liittyvät päällekkäin päistään, muodostaen yhden sigmasidoksen atomien välille. Sen sijaan x- ja y-orbitaalit eivät yllä liittymään päistään toistensa päälle, joten ne menevät sivuttain toistensa päälle muodostaen kumpikin piisidoksen.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://opetus.tv/kemia/ke2/sigma-ja-pii-sidokset/|nimeke=Kemian etäopiskeluympäristö, sigma- ja piisidokset|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=opetustv|viitattu=}}</ref> Kuitenkin useimmat piisidokset muodostuvat hybridisaatiosta vapaiksi jääneistä p-orbitaaleista.  
[[Tiedosto:Pi-Bindung-Ethen-HOMO.svg|vasen|pienoiskuva|235x235px|Eteenin piisidos]]
Kahden atomin välillä voi olla enintään kaksi piisidosta. Piisidokset ovat heikompia kuin sigmasidokset. C=C kaksoissidoksella esim. [[Eteeni|eteenillä]], joka koostuu yhdestä sigma- ja yhdestä piisidoksesta, ei ole kaksinkertainen määrä sidosenergiaa verrattuna C-C yksinkertaisen sidokseen esim. [[Etyyli|etyylillä]]<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. Streitwieser; C.H. Heathcock; E. M. Kosower|Nimeke=Introduction to organic chemistry. Heathcock, Clayton H., Kosower, Edward M. (4th ed.)|Vuosi=1992|Sivu=25|Julkaisija=}}</ref> Tämä viittaa siihen, että piisidoksen tuoma [[Stabiilisuus|stabiilius]] on pienempi kuin sigmasidoksen.