Ero sivun ”Piisidos” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 16:
Monisidoksien suuremmasta vahvuudesta verrattuna yksittäiseen sigmasidokseen seuraa niiden lyhyempi sidospituus. Esimerkiksi hiiliatomien välinen [[sidospituus]] on 154pm etaanissa (yksinkertainen sidos), 134pm eteenissä (kaksoissidos) ja 120pm etyynissä (kolmoissidos).<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=A. Veillard|Nimeke="Relaxation during internal rotation ethane and hydrogen peroxyde". Theoretica chimica acta|Vuosi=1970|Sivu=21-33|Julkaisija=}}</ref> <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Harmony, Marlin D|Nimeke="The equilibrium carbon–carbon single‐bond length in ethane". J. Chem. Phys|Vuosi=1990|Sivu=7522-7523|Julkaisija=}}</ref> Useampi sidos tekee selkeästi lyhyempiä ja vahvempia.
 
Toisin kuin σ-sidos, joka on pyörähdyssymmetrinen, mikä taas mahdollistaa [[Molekyyli|molekyylin]] eri [[Konformaatio|konformaatiot]], piisidos ei päästä sidosta pyörimään. Piisidos on jäykkä eli se lukitsee molekyylin sidoksen liikkeen kaksois- ja kolmoissidoksissa. Piisidoksen jäykkyydestä seuraa, että atomit eivät voi pyöriä toistensa suhteen rikkomatta niiden välistä sidosta. <ref>{{Kirjaviite|Tekijä=K. Lehtiniemi & L. Turpeenoja|Nimeke=Mooli 2 Kemian mikromaailma|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisija=Otava}}</ref>Kaksoissidosten kiertymättömyydestä seuraavaa atomien ja atomiryhmien suuntautumista molekyyleissä kuvataan [[Cis-trans-isomeria|Cis-trans-isomerialla]].  Cis-trans-isomeria vaikuttaa molekyylien ominaisuuksiin kuten [[Kiehumispiste|kiehumispisteeseen]]. <ref>{{Verkkoviite|osoite=http://goldbook.iupac.org/html/C/C01092.html|nimeke=cis, trans|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=GoldBook|selite=|viitattu=12.7.2014}}</ref>
 
= Erityistapaukset =