Ero sivun ”Oikeusvoima” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Mallinetta tarkennettu Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 46:
Tuomion purkamista haetaan eräissä tapauksissa ylioikeudelta, eräissä tapauksissa korkeimmalta oikeudelta asian laadun mukaan. Jos tuomion purkamista koskevaan hakemukseen suostutaan ja jutun uusi käsittely havaitaan tarpeelliseksi, määrää korkein oikeus jutulle uuden käsittelyajan. Korkein oikeus voi myös ottaa selvän asian heti ratkaistavakseen.
'''Vuoden 2012 KKO-purkuhakemusten lopputulema'''<blockquote>Siihen, purkiko tai poistiko KKO ylimääräisen muutoksenhaun kohteena olleen tuomion vai ei, oli hyvin vahvasti yhteydessä se, oliko jutussa mukana hakijan lisäksi muita asianosaisia. Mikäli muita asianosaisia oli mukana, 72 prosentissa [vuoden 2012] tapauksista KKO päätyi hakijan kannalta myönteiseen lopputulokseen eli purki tai poisti tuomion, mutta jos asianosaisia ei ollut mukana, ainoastaan noin kolme prosenttia tuomioista purettiin tai poistettiin.
Yksityisten hakijoiden hakemuksista 14 prosenttia menestyi eli KKO purki tai poisti ylimääräisen muutoksenhaun kohteena olleen tuomion. Viranomaisten hakemuksista menestyi sen sijaan lähes yhdeksän kymmenestä (89 %). Poliisilaitosten ja syyttäjänvirastojen ratkaisuja koskeneista hakemuksista kaikki olivat menestyviä.
Kaiken kaikkiaan noin 22 prosenttia ylimääräisen muutoksenhaun kohteena olleista asioista joko purettiin tai poistettiin. Noin 71 prosenttia ylimääräisistä muutoshakemuksista hylättiin.
Yksityisten hakijoiden kannalta tutkimustulokset ovat melko lohduttomia. Heidän hakemuksensa lähes pääsääntöisesti hylätään. Ylimääräisen muutoksenhaun kohteena painottuvat melko voimakkaasti alioikeuksien ratkaisut KKO:n päätösten ohessa. Tähän voi vaikuttaa muun muassa se, että KKO on hylännyt aiemmin valitusluvan. Tämä antaa yksityiselle hakijalle vielä intoa kokeilla loppuun asti toivotun lopputuloksen saamista ylimääräisen muutoksenhaun kautta. Kuitenkin käytännössä tämä on osoittautunut melko turhaksi.<ref>Mika Sutela, Mika Sutela: Ylimääräinen muutoksenhaku rikosasioissa – väärän rikostuomion korjausmekanismi, Defensor Legis N:o 3/2014</ref>
Toinen mahdollinen selitys hyväksyttyjen yksityisten hakemusten vähäiselle määrälle voi löytyä hakemusten käsittelystä korkeimmassa oikeudessa. Asiasta tehdyn tilastollisen analyysin tekijät ovat arvioineet korkeimman oikeuden hylkäävän virheellisesti huomattavan paljon juuri tämän ryhmän hakemuksia.{{Lähde||22. marraskuuta 2017|vuosi=2017}} (kafkatuomiot.net: "Tuomionpurut korkeimmassa oikeudessa tilastojen valossa")<ref>[https://www.kafkatuomiot.net/kko.html#tilasto Tuomionpurut korkeimmassa oikeudessa tilastojen valossa]</ref><ref>Mika Sutela, Mika Sutela: Ylimääräinen muutoksenhaku rikosasioissa – väärän rikostuomion korjausmekanismi, Defensor Legis N:o 3/2014</ref>
</blockquote>
Oikeudenkäymiskaaren mukaan Korkeimmassa oikeudessa esittelijä esittelee ylimääräisen muutoksenhakuasian käytännössä ensin kolmijäseniselle kokoonpanolle, joka päättää asian jatkoesittelystä päätösvaltaiselle viisijäseniselle kokoonpanolle, jotta hakemus voisi menestyä. Selvästi hylättävä asia voidaan hylätä suppeammassakin kokoonpanossa. Mikäli vastapuolelta ei viimeistään tässä vaiheessa pyydetä vastinetta ei hakijalta tulla pyytämään myöskään vastinetta ja hakemus poikkeuksetta hylätään.{{Lähde||22. marraskuuta 2017|vuosi=2017}}
=== Menetetyn määräajan palauttaminen (OK 31:17) ===
|