Wikipedia

Ero sivun ”Harald Öhquist” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ei muokkausyhteenvetoa
KB
Rivi 2:
{{Sotilashenkilö
| nimi = Harald Öhquist
| elinvuodet = 1891 - 19711891–1971
| kuva = Öhquist-Harald.jpg
| lisänimi =
Rivi 8:
| kuolinpaikka =
| maa = {{Suomi}}
| palvelusvuodet = 1915 - 19511915–1951
| sotilasarvo = Kenraaliluutnantti
| joukko-osasto =
Rivi 15:
| kunniamerkit =
| sukulaissuhteet =
| siviilissä = Helsingin kaupungin VSS-päällikkö 1952-591952–59
}}
'''Harald Öhquist''' ([[1. maaliskuuta]] [[1891]], [[Helsinki]] - [[10. helmikuuta]] [[1971]] Helsinki) oli [[suomalainen]] [[kenraaliluutnantti]] ja [[jääkäri]].
 
==Perhe ja opinnot==
Harald Öhquist oli professori [[Johannes Öhquist]]in (6. joulukuuta 1861 [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] - 15. lokakuuta 1949 [[Wolfach]], Saksa1861–1949) ja Helene o.s. von Collinsin poika. Hän valmistui ylioppilaaksi [[1908]] ja aloitti opinnot [[Helsingin yliopisto]]ssa kuuluen [[Nylands Nation]]iinin jäsenenä. Öhquist suoritti oikeustutkinnon [[Helsingin yliopisto]]n lainopillisessa tiedekunnassa vuonna [[1914]]
 
==Jääkäriksi==
 
[[Kuva:Mitalienjako.jpg|thumb|left|300px|Ylennettävät Lockstedter Lagerissa 6. helmikuuta 1916. Oberzugführereiksi ylennettävinä [[Runar Appelberg]], [[Karl Mandelin]], [[Armas Ståhlberg]], [[Walter Horn]], [[Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)|Gabriel von Bonsdorff]], Harald Öhquist.]]
Öhquist värväytyi [[Jääkäripataljoona 27]]:een, ilmoittautui Saksassa [[Lockstedter Lager|Lockstedin leiri]]llä maaliskuussa [[1915]] ja osallistui Pfadfinder-kurssille. Itärintamalla hän osallistui [[Asemasota Misse-joella|asemasotaan Misse-joella]], Aajoen ja Riianlahden taisteluihin.
 
[[Kuva:Pataljoonan paallystoa.jpg|thumb|left|300px|Jääkäripataljoonan päällystöä Libaussa ([[Liepāja]]) syksyllä 1917. ''Alin rivi''': Oberzugf. [[Hugo Österman]], zugf. [[Eric Schauman]], oberzugf. [[Gabriel von Bonsdorff (jääkäri)|Gabriel von Bonsdorff]], zugf. [[Paul Ljungberg]], oberzugf. [[Karl Mandelin]], zugf. [[Einar Johansson]]. ''Keskimmäinen rivi'': luutnantti Franzen, luutnantti Huyssen, luutnantti Rüets, kapteeni [[Ulrich von Coler]], kapteeni [[Eduard Ausfeld]], tohtori [[Valter Sivén]], yliluutnantti Stahel, Luutnantti Mellis, luutnantti Könnecke, tohtori [[Yrjö Salminen]]. ''Ylin rivi'': oberzugf. [[Lauri Malmberg]], oberzugf. [[Maximilian Savonius]], oberzugf. [[Erik Heinrichs]], oberzugf. Harald Öhquist, talouspäällikkö Arp, hauptzugf. [[Erik Jernström]], zugf. [[Torsten Lesch]], oberzugf. [[Lennart Oesch]], zugf. [[Knut Solin]], tohtori Häberle, zugf. [[Birger Homén]], zugf. [[Gustaf Taucher]].]]
 
Suomeen hänÖhquist palasi helmikuussa [[1918]] aselaivojen Miran ja Poseidonin mukana osaston johtajana ja osallistui käynnissä olevaan [[Suomen sisällissota|sisällissotaan]]. [[Majuri]]ksi ylennetty Öhquist komensi [[9. jääkäripataljoona (valkoiset)|IX jääkäripataljoona]]a [[Viipurin taistelu (Suomen sisällissota)|Viipurin taisteluissa]].
 
Rauhan tultua Öhquist opetti Markovillan sotakoulussa [[Viipuri]]n lähellä. Samoin vuonna [[1918]] hän sai komennettavakseen [[Karjalan kaartin rykmentti|Karjalan kaartin rykmentin]], kunnes [[1925]] [[eversti]]ksi ylennettynä hän otti johtoonsa Viipurin sijoitetun 2. [[Divisioona]]n. [[Kenraalimajuri]]n arvo seurasi [[1930]] ja kolme vuotta myöhemmin Öhquist sai Armeijakunnan komentajan viran. Vuonna 1935 hänet ylennettiin [[kenraaliluutnantti|kenraaliluutnantiksi]]. Ajan ennen [[talvisota]]a Öhquist vietti Viipurissa ja [[Karjalankannas|Karjalankannaksen]] maisemissa. Hän oli vakuuttunut kannaksen strategisesta tärkeydestä ja tutustui alueeseen hyvin perusteellisesti. Samoin hän piti tärkeänä, että hänen alaisensakin niin tekivät. Öhquist oli tunnollinen, pedantti ja ohjesääntöä noudattava upseeri, joka vaati alaisiltaan samaa.
 
==Talvisota==
[[Talvisota|Talvisodan]] puhjetessa Öhquist komensi [[Suomen II armeijakunta (talvisota)|II Armeijakuntaa]]. Hän uskoi aloitteelliseen sodankäyntiin ja oli suunnitellut jo rauhan aikana useita vastahyökkäysmalleja Kannaksella tapahtuvan Neuvostoliiton hyökkäyksen torjumiseksi. Öhquist painosti Mannerheimia suostumaan vastahyökkäykseen, joka oli kuitenkin lopetettava jo aloituspäivänä 23. joulukuuta.<ref>''Talvisodan pikkujättiläinen 1999'', s. 193. 1999.</ref> Se sai nimen "hölmön tölväys" miehistön keskuudessa. Hänen ohjaamansa viivytystaistelutaktiikka maksoi omien henkiä,<ref name="yle">[https://yle.fi/uutiset/3-6046715 23.12.1939: Kannaksen vastahyökkäys tyrehtyy alkuunsa.] Yle uutiset.</ref> ja myös kalliiksi käynyt vastahyökkäys toteutettiin liian aikaisin.{{lähde|5.7.2009}}
 
==Jatkosota==
[[Jatkosota|Jatkosodan]] alussa Öhquist toimi yhteysupseerina [[Saksa]]n päämajassa. Maaliskuusta [[1942]] hän komensi [[Kannaksen Ryhmä|Kannaksen ryhmää]] helmikuulle 1944. Silloin hänet siirrettiin päämajan määräyksestä sotilaskoulutuksen ylitarkastajaksi [[Hugo Viktor Österman|kenraali Östermanin]] jälkeen. Hänen tilalleen [[Suomen IV armeijakunta (jatkosota)|IV AK:n]] komentajaksi määrättiin kenraaliluutnantti [[Taavetti Laatikainen]]. Tässä tehtävässä Öhquist pysyi marraskuulle 1944, jolloin hän siirtyi reserviin.
 
Öhquistin välit ylipäällikköön olivat huonot jo talvisodasta lähtien, mutta talven 1944 tapahtumat IV AK:n komentajana kärjistivät suhdetta entisestään. Suurin syy saattoi olla Öhquistin antama käsky hyökkäyksestä Kannaksella.{{Lähde}}{{Kenen mukaan}} Siinä asevelvollispataljoona menetti asevelvollispataljoona noin 350 miestä.<ref name="yle"/>.
 
Öhquist julkaisi ruotsinkielisen teoksen ''Vinterkriget 1939-401939–40 ur min synvinkel'', joka suomennettiin vuonna 1949 (''Talvisota minun näkökulmastani''). Hän erosi armeijasta vuonna 1951 ja toimi vuoteen 1959 saakka Helsingin kaupungin väestönsuojelupäällikkönä.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke = Otavan Iso Tietosanakirja 10| Julkaisija = Otava| Vuosi = 1967 | Luku = Öhquist| Selite = palstap. 612 | Julkaisupaikka = Helsinki|Viitattu = 11.7.2013}}</ref>
Harald Öhquist kuoli vuonna 1971.
 
==Lähteet==
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Selite = toimitettu Puolustusministeriön sotahistoriallisessa toimistossa| Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| Julkaisija= Porvoo, Helsinki: Werner Söderström Osakeyhtiö| Vuosi=1938}}
* {{Kirjaviite | Selite = Toimitettu Puolustusministeriön sotahistoriallisessa toimistossa| Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto| : IJulkaisupaikka=Porvoo täydennysosa| Julkaisija=Werner JääkäriliittoSöderström r.yOsakeyhtiö| Vuosi=1957 1938}}
* {{Kirjaviite | Nimeke= Suomen jääkärien elämäkerrasto: I täydennysosa| Julkaisija= Jääkäriliitto r.y| Vuosi=1957 }}
* [[Tapola, Päivi Tapola]](toim.): ''Kenraalien kirjeet''. Tammi 2007. ISBN 978-951-31-4012-0 (Huomautus:Kirjeiden kirjoittajat: A. F. Airo, Erik Heinrichs, K. L. Oesch., K. A. Tapola, Harald Öhquist.) Tammi 2007. ISBN 978-951-31-4012-0
* {{Kansallisbiografia | id=7707 | nimi=Öhquist, Harald (1891–1971) | tekijä=Uola, Mikko | ajankohta=4.5.2015 | osa=10 | sivu=875–876 }}
 
===Viitteet===
{{Viitteet}}
 
==Kirjallisuutta==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tapola, Päivi – Karjalainen, Mikko | Nimeke=Mannerheimin haastaja: Kenraali Harald Öhquist | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Otava | Vuosi=2013 | Isbn=978-951-1-26880-2 }}
 
==Aiheesta muualla==
* {{UVF|OehquistHarald Öhquist, Harald}}
 
{{AAKKOSTUS:Öhquist, Harald}}
[[Luokka:Jääkärikenraalit]]
[[Luokka:Suomalaiset juristit]]
[[Luokka:Vuonna 1891 syntyneet]]
[[Luokka:Vuonna 1971 kuolleet]]
 
[[de:Rita Öhquist#Leben]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Harald_Öhquist”